Sahih Bukhari 3320

Profeetta sanoi: ”Jos kärpänen putoaa jonkun juomaan, hänen pitää kastaa se (juomaan) ja ottaa se pois, sillä yhdessä sen siivistä on tauti ja toisessa on siihen tautiin parannuskeino

Näin siis islamissa. Kirjoitin aikaisemmin kamelin virtsan lääkinnällisestä käytöstä ja nyt vielä tämä. Nämähän ovat molemmat täysin arkijärjen vastaisia juttuja – ja lisäksi ihan hemmeten helpolla todistettavissa täysin höpöhöpöhommaksi.

Näistä huolimatta, lapsiavioiliitoista huolimatta, jihadista huolimatta, ex-muslimien teloituskäskyistä huolimatta ja miljoonasta muusta ongelmasta huolimatta islam tuntuu olevan liberaaliteologisten ”kristittyjen” parissa aika hyvän uskonnon maineessa. Suomessakin on järjestetty jopa sellaisia uskontojenvälisiä rukoustilanteita, joissa muslimeja on kutsuttu kristtyihin kirkkoihin rukoilemaan.

Liberaaleista liberaalein pappi, oma isäni, kertoi minulle joskus ajattelevansa, että Koraani on syntynt samoin kuin Raamattu. Minä tietysti kärkkäänä ihmisenä aloin viemään tätä logiikkaa eteenpäin ja kysyin, olisiko Jeesus sitten voinut käyttää Koraania yhtä hyvin toiminnassaan, jos se olisi ollut saatavilla ja Vanhaa Testamenttia taas ei.

Kysymyshän tuntuu jo itessään täysin absurdilta, mutta vielä kummallisempaa on, että hänen mielestään Jeesus olisi tosiaan voinut käyttää Koraania ihan yhtä hyvin ja hän vastasikin myöntävästi. Eikä tässä siis ole kysymys ajatuksesta, että Jeesus voisi Kaikkivaltiaana käyttää vaikka Titi-nallen Puuhakirjaa uskonnon perustamiseen, vaan siitä, että Raamattu on ihmisten taruja ja mytologiaa, jolla ei ole juuri minkäänlaista totuuspohjaa ja se – hävettää edes toistaa tässä hänen mielipidettään – sisältää Jumalan tahdon vastaisia käskyjä Jumalan nimiin laitettuna.

Kirkkojärjestyksen mukaan papin tulee olla jumalaapelkäävä. Papilla on kaksi vaihtoehtoa: joko pelätä Jumalaa tämän maallisen elämän aikana siten, kuin tuon lain kirjoittaja tarkoittaa, tai sitten pelätä Jumalaa tämän maallisen elämän jälkeen siten, kuin Heprealaiskirjeen kirjoittaja tarkoittaa:

Hepr. 10 26-31

Sillä jos me tahallamme teemme syntiä, päästyämme totuuden tuntoon, niin ei ole enää uhria meidän syntiemme edestä,
vaan hirmuinen tuomion odotus ja tulen kiivaus, joka on kuluttava vastustajat.
Joka hylkää Mooseksen lain, sen pitää armotta kahden tai kolmen todistajan todistuksen nojalla kuoleman:
kuinka paljoa ankaramman rangaistuksen luulettekaan sen ansaitsevan, joka tallaa jalkoihinsa Jumalan Pojan ja pitää epäpyhänä liiton veren, jossa hänet on pyhitetty, ja pilkkaa armon Henkeä!
Sillä me tunnemme hänet, joka on sanonut: ”Minun on kosto, minä olen maksava”; ja vielä: ”Herra on tuomitseva kansansa”.
Hirmuista on langeta elävän Jumalan käsiin.

Minun on vaikeaa nähdä islamin korottaminen minään muuna, kuin sellaisena tahallisena synnintekona, josta Heprealaiskirje vakuuttaa. Kyllä papin pitää tietää, että niin ei saa tehdä, opettaahan hän kymmentä käskyä kuitenkin joka ikinen kesä kymmenille nuorille riparilla. ”Minä olen Herra, sinun Jumalasi. Älä pidä muita jumalia minun rinnallani”. Minä en suostu uskomaan, etteikö jokainen suomen liberaalipappi olisi kuullut tuota ja jos he ovat kuulleet, he ovat myös vastuussa sen noudattimesta.