Apostolien teoissa mainitaan 1-4 tapausta, joissa Jumala antoi ihmisille yliluonnollisen kyvyn puhua kieltä, jota he eivät luonnollisesti osanneet. Keskustelin tästä erään karismaatikon kanssa ja hän kysyi minulta:

Millä perustelet sen, ettei sellaista enää tapahdu? Missä kohtaa sanotaan että Jumala on lopettanut toimimasta näin?

Kysymys on hyvä ja sen kysyjä vielä parempi. Mukava mies, joka keskustelee järkevästi ja osaa ajatella asioita. Toisin sanoen en halua lytätä häntä siksi, että hän kysyy tuota – haluan aidosti vastata kysymykseen.

Ja jos minulla on vastaus tähän kysymykseen, mutta jollakin toisella ei, minä olen saanut vastauksen Jumalan armosta, en omien päättelykykyjeni ansioista. Jos joku on saanut maallista rikkautta Jumalalta ja hän näkee lähimmäisensä reikäisissä kengissä, hänen ei kuulu lällätellä omalla paremmuudellaan vaan tarjoutua ostamaan lähimmäiselleen kengät. Yhtä hyvin jos jollain on hengellistä rikkautta, hänen ei tulisi luulla itse sitä hankkineensa vaan tiedostaa sen olevan Jumalan lahja, josta on tarkoitus jakaa muillekin. Tässä minä olen yleensä aika huono. Enemmin jään naureskelemaan toinen toistaan typerimpiin valeihmeisiin uskoville, kuin että yrittäisin kärsivällisesti auttaa heitä, mutta tällä kertaa täytyy tehdä poikkeus.

Millä perustelet sen, ettei kukaan enää puhu yliluonnollisesti kielillä?

Aloitetaan helpoimmasta. Perustelen yliluonnollisen kielten lahjan loppumisen sillä, että niin ei enää tapahdu missään. Maailma on täynnä ihmisiä ja kameroita – jos jossain olisi yksi ihminen, joka tuollaista vielä harjoittaisi, me löytäisimme siitä kyllä halutessamme todisteita. Jos jossain olisi ryhmä ihmisiä, jotka tekevät sitä, me saisimme katsoa toimintaa videolta ja olla ihmeissämme. Jos satojen miljoonien ihmisten uskonnossa – karismaattisessa kristillisyydessä – sellaista tapahtuisi koko ajan, kuten väitetään, se olisi paatuneimmallekin pakanalle itsestäänselvää yleistietoa.

Kristillinen maailma on täynnä tarinoita ihmisistä, jotka ovat väitetysti saaneet kyvyn puhua oikeaa kieltä, jota eivät ole oppineet. Tapaukset ovat yleensä sattuneet jossain kaukana ja jollekin ihmiselle, jota kertoja ei tunne. Silloinkin, kun kertoja väittää itse kokeneensa ilmiön, hän ei pysty todistamaan sitä. Asiaa ei ole koskaan saatu nauhalle ja tätä hämmästellessä karismaatikkojen yleinen puolustus on: ”Jumala ei alistu koeputkeen”.

Myhäilkää, karismaatikot, hetki. Vielä vähän. Noin, nyt riittää, sitten märkää rättiä naamaan: Tuo ei ole mikään vastaus – sitä voisi pitää enemmin vaikka ajatuksenpysäytystekniikkana eli keinona suojella omia virheellisiä uskomuksia siltä, että asiaa loppuun asti ajatellessa järki paljastaisi lahko-opin virheelliseksi. Jos emme pysäytä ajatuksenjuoksua tokaisemalla ”Jumala ei alistu koeputkeen” ja vaihtamalla äkkiä aihetta, saatamme päätyä vaarallisille vesille – nimittäin Raamattuun. Siellä Jumala kerta toisensa jälkeen ”alistuu koeputkeen”.

1. Ihan oikeat Egyptiläiset hukkuivat ihan todelliseen veteen ja koko heidän maansa sai ”lukea lehdistä”, että niin tapahtui.
2. Jerikon muuri sortui ihan oikeasti ja ihmiset pääsivät ihan konkreettisesti tutkimaan asiaa ja se oli koko yhteiskunnalla tiedossa
3. Jumala tappoi Ussan, koska hän koski liiton arkkiin. Hänen kuollutta ruumistaan sai kuka tahansa käydä tutkimassa ja tästä todistetusta yliluonnollisesta tapahtumasta ei ollut mitenkään piilotettu aikalaisilta
4. Elia sai tulen lyömään taivaasta valtavan ihmisjoukon nähden. Ihmisjoukko oli ollut itse kastelemassa uhrialttaria vedellä, ettei uhri palaisi, mutta Jumala poltti paitsi uhrin, myös koko alttarin taivaasta lyövällä tulella, jonka sadat ihmiset näkivät ja kokivat.
5. Kun Jeesus paransi spitaalisen, hän käski mennä tämän mennä papin luokse näyttäytymään ja todistamaan puhdistuneensa

Yllä vain muutama esimerkki, jotka tulivat äkkiseltään mieleen. Pointti on siinä, että Jumala tekee ihmeensä julkisesti, todistettavasti ja vastaansanomattomasti, suurella voimalla. Kun Jumala tekee ihmeen, hänen vihollisensakin joutuvat toteamaan, että kyseessä on aito ihme. Jumala alistuu aina koeputkeen. Ristillä kuoltuaankin Hän antoi roomalaisen sotilaan pistää Häntä vielä varmuuden vuoksi keihäällä, kokeillakseen onko Jeesus todella kuollut. Sotilaan ei tarvinnut jäädä arveiluiden ja huhupuheiden varaan sen enempää kuin Tuomaankaan, joka sai myöhemmin todisteet Jeesuksen ylösnousemisesta. Jumala alistui heidän koeputkiinsa.

Missä kohtaa Raamatussa sanotaan, että Jumala ei enää anna ihmisille yliluonnollista kykyä puhua vieraita kieliä?

Niin, vaikka emme havaitsekaan kenenkään puhuvan yliluonnollisesti opittuja kieliä maailmassamme, on silti vielä hyvä tutkia, mitä raamattu sanoo asiasta. Jos raamattu lupaa tuollaista tapahtuvan, mutta emme havaitse niin kuitenkaan käyvän, olemme pulassa. Mutta jos huomaamme, että tuota aikaa sitten lakannutta ilmiötä ei kuuluisikaan enää esiintyä, voimme jatkaa kristityn elämäämme rauhassa.

Ensimmäinen korinttilaiskirje käyttää termiä ”puhua kielillä”, mutta siellä puhutaan luonnollisesti opituista kielistä – se on käytännönläheinen toimintaohje monikieliselle seurakunnalle. Se ei puhu ollenkaan nyt käsittelemästämme ilmiöstä eli ilman opiskelua, yhtäkkisesti ja yliluonnollisesti tulleesta kielitaidosta. Eri kielten puhumisesta toki puhutaan muissakin raamatun kirjoissa, mutta ilmiöstä, jossa kielet opittaisiin ihmeen kautta, puhuu vain Apostolien teot yhdessä tai korkeintaan neljässä kohtaa. Se on vähän tulkinnanvaraista, mutta vain vähän. Yliluonnollinen kielten lahja on siis esiintynyt raamatun mukaan koko maailmankaikkeuden olemassaolon aikana 1-4 kertaa.

Mitä muita tapahtumia voisimme keksiä, jotka ovat raamatun mukaan tapahtuneet 1-4 kertaa?

1. Luominen
2. Jumalan ilmestyminen palavassa pensaassa
3. Egyptin esikoisten tappaminen
4. Lain kirjoittaminen kivitauluihin (2x)
5. Varmaan kaikki ihmeet, jotka tapahtuivat Elian kautta
6. Viinin muuttaminen vedeksi
7. Muutaman leivän ja kalan riittäminen tuhansille (Kahdesti, eikö?)
8. Veden päällä kävely
9. Jeesus söi opetustlasten nähden ylösnousemisensa jälkeen

Nuo (ja monet muut) ovat kaikki oikeita ihmeitä, jotka ovat oikeasti tapahtuneet. Miksei kukaan koskaan tivaa minulta, että missäs se nyt on sitten muka sanottu, ettei Jumala voisi tänäänkin tappaa Egyptin esikoisia? Miksei kukaan vaadi selitystä sille, miksei vesi muutu viiniksi? Raamattu on täynnä ihmeitä ja Nooan tulva taitaa olla ainoa, josta erikseen sanotaan, ettei se toistu. Lähes kaikista muista ihmeistä innokkainkin karismaatikko ymmärtää silti, että ne eivät enää toistu. Jos joku hyvin eriskummallinen juttu tapahtuu 1-4 kertaa raamatussa, se ei ole edes karismaatikolle mikään syy uskoa, että sellaista kuuluisi tapahtua jatkuvasti meidän arjessamme. Miksi ihmeessä kielillä puhuminen olisi poikkeus?

Jos haluat tutustua lisää siihen, miksi ne 1-4 tapausta yleensäkään sattuivat, asiasta opetetaan alla (tekstit saa suomeksi)