Minä uskon, että Jeesus on ristillä sovittanut vain niiden synnit, jotka on ennalta määrätty pelastukseen. Kadotukseen määrättyjen syntejä hän ei ole sovittanut. Joku lähetti minulle kiinnostavan kuuden jakeen listan, jonka pitäisi todistaa, että Jeesus on kuolemallaan sovittanut myös kadotukseen joutuvien synnit. Käyn ne läpi ja sitten sinä päätät itse, kumpaan uskot. Okei?
1 – Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin
”Seuraavana päivänä hän näki Jeesuksen tulevan tykönsä ja sanoi: ”Katso, Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin!” Joh. 1:29
Ottiko Jeesus pois myös kadotukseen valittujen synnin?
Ensinnäkin tämä on Johannes kastajan huudahdus, jonka hän… No, huudahti. Hän oli se huutavan ääni erämaassa, jonka oli tarkoitus valmistaa Jahvelle tie. Oliko hänen tarkoitus tehdä silloin teologiaa? Kyllä – mutta ei sovituksen yksityiskohdista, vaan siitä, kuka Jeesus on ja niin hän tekee monipuolisesti selittäen jakeissa 29-36. Se on tämän jakeen asiayhteys eli konteksti. Mieti, miten radikaalia ja maailmaa muuttavaa on kuulijoiden mielestä ollut, kun yksi maailmanhistorian merkittävimmistä miehistä sanoo (kuulijoille) tuntemattomasta vastaantulijasta:
30 Tämä on se, josta minä sanoin: ’Minun jälkeeni tulee mies, joka on ollut minun edelläni, sillä hän on ollut ennen kuin minä’.
31 Ja minä en tuntenut häntä; mutta sitä varten, että hän tulisi julki Israelille, minä olen tullut vedellä kastamaan.”
32 Ja Johannes todisti sanoen: ”Minä näin Hengen laskeutuvan taivaasta alas niinkuin kyyhkysen, ja se jäi hänen päällensä.
33 Ja minä en tuntenut häntä; mutta hän, joka lähetti minut vedellä kastamaan, sanoi minulle: ’Se, jonka päälle sinä näet Hengen laskeutuvan ja jäävän, hän on se, joka kastaa Pyhällä Hengellä’.
34 Ja minä olen sen nähnyt ja olen todistanut, että tämä on Jumalan Poika.”
35 Seuraavana päivänä Johannes taas seisoi siellä ja kaksi hänen opetuslapsistansa.
36 Ja kiinnittäen katseensa Jeesukseen, joka siellä käveli, hän sanoi: ”Katso, Jumalan Karitsa!”
Ja muuten… Me rajattuun sovitukseen uskovat uskomme, että Jeesus kyllä tulee ottamaan pois ihan kaiken synnin ihan koko maailmasta, siis täydellisesti ja sataprosenttisesti. Siis niin, että lopputulos on (joskus tulevaisuudessa näkyvästi realisoituva) maailma, jossa ei ole vähääkään syntiä, ei niin kenelläkään.
Se Jumalan Karitsa, jonka Johannes Kastaja tapasi, sovitti uhrikuolemallaan koko maailman pelastukseen valittujen synnit.
2 – Tottelemattomuuteen suljetut Roomalaiskirjeessä
”Sillä Jumala on sulkenut kaikki tottelemattomuuteen, että hän kaikkia armahtaisi.” Room. 11:32
Onko myös kadotukseen valitut armahdettu?
Koko luku puhuu juutalaisten ja pakanoiden suhteesta. Siis koko luku. Paavali kirjoittaa juutalaisten ja pakanoiden tottelemattomuudesta ja juutalaisten ja pakanoiden armahtamisesta. Siinä on tuon jakeen asiayhteys: ”kaikki” tarkoittaa ”juutalaset ja pakanat”. Paavali läpikäy niin näkemyksen juutalaisten paremmuudesta kuin pakanoiden paremmuudestakin ja toteaa molemmat huuhaaksi sanomalla: ”Jumala on sulkenut kaikki tottelemattomuuteen, että hän kaikkia armahtaisi”.
Jumalan tarkoitus on siis armahtaa pelastukseen valittuja niin juutalaisista kuin pakanoistakin.
3 – ”Kaikkien edestä” Timoteuskirjeessä
”joka antoi itsensä lunnaiksi kaikkien edestä, josta todistus oli annettava aikanansa” 1. Tim. 2:6
Listan lähettäjän on varmaan ollut tarkoitus siteerata myös jaetta viisi, eli näin:
5 Sillä yksi on Jumala, yksi myös välimies Jumalan ja ihmisten välillä, ihminen Kristus Jeesus,
6 joka antoi itsensä lunnaiksi kaikkien edestä, josta todistus oli annettava aikanansa,
Seuraava lause räjäyttää monet vastustamaan, ennen kuin he ovat ajatelleet asiaa loppuun asti: ”Kaikki ei tarkoita tässä ihan kaikkia, vaan kaikkia jotka kuuluvat tiettyyn ryhmään ja kuulijan odotetaan ymmärtävän tämä”. Jos tämä lause aiheuttaa sinussa vastustusta, mieti tätä:
Sillä katso, minä annan vedenpaisumuksen tulla yli maan hävittämään taivaan alta kaiken lihan, kaiken, jossa on elämän henki; kaikki, mikä on maan päällä, on hukkuva. 1 Moos 6:17
Jos kaikki tarkoittaa ihan kaikkia, niin myös Nooa perheineen – sekä kaikki arkissa olevat eläimet – kuolivat. Tälle on useita rinnakkaispaikkoja, joista nousee sama ongelma. Sitten on toki myös Sodoman tuho:
24 Ja Herra antoi sataa Sodoman ja Gomorran päälle tulikiveä ja tulta, Herran tyköä taivaasta,
25 ja hävitti nämä kaupungit ynnä koko lakeuden sekä kaikki niiden kaupunkien asukkaat ja maan kasvullisuuden.
Ylläolevat jakeet ovat Genesiksen luvusta 19 ja siinä sanotaan Jumalan hävittäneen ”kaikki” noiden kaupunkien asukkaat, vaikka koko luvun pointti on kertoa niistä sodomalaisista, jotka Jumala pelasti. ”Kaikki niiden kaupunkien asukkaat” ei siis tarkoita kaikkia-kaikkia niiden kaupunkien asukkaita.
Otetaan vielä yksi, Genesiksen luvussa 46 sanotaan Jaakobista:
7 Poikansa ja poikiensa pojat, tyttärensä ja poikiensa tyttäret, kaikki jälkeläisensä, hän vei mukanaan Egyptiin.
Veikö hän 100% jälkeläisistään mukanaan Egyptiin? Ei, sillä Joosef oli siellä jo valmiiksi odottamassa. Kaikki ei tarkoita sataa prosenttia.
Nämä olivat vain kolme poimintaa, jotka tulivat nopeasti vastaan ensimmäisessä vastaantulevassa kirjassa, kun hain raamattuhausta hakusanalla ”kaikki”. Pointti on siinä, että Raamattu on pullollaan tapauksia, jossa on ilmiselvää, että ”kaikki” ei ole ihan niin kattava ilmaisu, kuin mitä jotkut toivoisivat, silloin kun totuus ei sovi heidän oppiinsa.
Samahan on myös nykykielessä ihan arkipäivää. ”Nyt kaikki johtoryhmän kokoukseen”. Mitäs luulet, katsotaanko kieroon, jos siivoojakin menee mukaan?
4 – Kaikki Heprealaiskirjeessä on ehkä huvittavin esimerkki
”Mutta hänet, joka vähäksi aikaa oli tehty enkeleitä halvemmaksi, Jeesuksen, me näemme hänen kuolemansa kärsimyksen tähden kirkkaudella ja kunnialla seppelöidyksi, että hän Jumalan armosta olisi kaikkien edestä joutunut maistamaan kuolemaa.” Hepr. 2:9
Tähän toki pätee kaikki kolmoskohdassa sanottukin – Jeesus on siis maistanut kuolemaa kaikkien pelastukseen valittujen edestä, ei joka ikisen ihmisen puolesta.
Tälläkin jakeella on konteksti ja tällä kertaa se on vähintäänkin huvittavaa. Katso, mitä Paavali sanoo kolmessa edellisessä jakeessa:
6 Vaan joku on jossakin paikassa todistanut, sanoen: ”Mikä on ihminen, että sinä häntä muistat, tai ihmisen poika, että pidät hänestä huolen?
7 Sinä teit hänet vähäksi aikaa enkeleitä halvemmaksi, kirkkaudella ja kunnialla sinä hänet seppelöitsit, ja sinä panit hänet hallitsemaan kättesi tekoja;
8 asetit kaikki hänen jalkojensa alle.” Sillä, asettaessaan kaikki hänen valtansa alle, hän ei jättänyt mitään hänen allensa alistamatta. Mutta nyt emme vielä näe kaikkea hänen valtansa alle asetetuksi.
Ihan samasta asiasta 1 Kor 15:ssa opettaessaan Paavali lisää perään tarkennuksen:
25 Sillä hänen pitää hallitseman ”siihen asti, kunnes hän on pannut kaikki viholliset jalkojensa alle”.
26 Vihollisista viimeisenä kukistetaan kuolema.
27 Sillä: ”kaikki hän on alistanut hänen jalkojensa alle”. Mutta kun hän sanoo: ”kaikki on alistettu”, niin ei tietenkään ole alistettu se, joka on alistanut kaiken hänen allensa.
Apostoli siinä juuri itse sanoi, ettei kaikki tarkoita ihan kaikkia. Ehkä sinun olisi pikku hiljaa syytä alkaa uskoa samoin?
5 – Koko maailman syntien sovitus
”Ja hän on meidän syntiemme sovitus; eikä ainoastaan meidän, vaan myös koko maailman syntien.” 1. Joh. 2:2
Onko Jeesus siis sovittanut myös kadotukseen valittujen synnit?
Tällä on konteksti:
1 Lapsukaiseni, tämän minä kirjoitan teille, ettette syntiä tekisi; mutta jos joku syntiä tekeekin, niin meillä on puolustaja Isän tykönä, Jeesus Kristus, joka on vanhurskas.
2 Ja hän on meidän syntiemme sovitus; eikä ainoastaan meidän, vaan myös koko maailman syntien.
Älkää tehkö syntiä! Mutta jos teettekin, niin tietäkää, että ihan kaiken maailman synnnit, mitä olette ehkä tulleet tekemään, on Jeesus sovittanut, eikä ole mitään kadotustuomiota niille, jotka Kristuksessa Jeesuksessa ovat.
Tai sitten sekä juutalaisten että pakanoiden syntien sovitus. Tai sitten koko maailman pelastukseen valittujen. Mitä näistä – vai kaikkea kolmea – Johannes sinun mielestäsi tarkoittaa?
6 – Kaikki parannukseen?
”Ei Herra viivytä lupauksensa täyttämistä, niinkuin muutamat pitävät sitä viivyttelemisenä, vaan hän on pitkämielinen teitä kohtaan, sillä hän ei tahdo, että kukaan hukkuu, vaan että kaikki tulevat parannukseen.” 2. Piet. 3:9
Montako kertaa saman kirjoittajan pitää samassa luvussa sanoa, että Jumala tahtoo joidenkin hukkuvan, jotta uskot, että ”kaikki” ei tässä tarkoita ihan kaikkia, vaan pelkästään pelastukseen ennaltamäärättyjä? Mitäs sanoisitte jos luettaisiin koko luku kontekstissaan?
1 Tämä on jo toinen kirje, jonka minä kirjoitan teille, rakkaani, ja näissä molemmissa minä muistuttamalla herätän teidän puhdasta mieltänne,
2 että muistaisitte niitä sanoja, joita pyhät profeetat ennen ovat puhuneet, ja Herran ja Vapahtajan käskyä, jonka te apostoleiltanne olette saaneet.
3 Ja ennen kaikkea tietäkää se, että viimeisinä päivinä tulee pilkkapuheinensa pilkkaajia, jotka vaeltavat omien himojensa mukaan
4 ja sanovat: ”Missä on lupaus hänen tulemuksestansa? Sillä onhan siitä asti, kuin isät nukkuivat pois, kaikki pysynyt, niinkuin se on ollut luomakunnan alusta.”
Vanhan liiton viimeisinä päivinä kristittyjä pilkattiin, kun oli kulunut vuosia ja vuosikymmeniä siitä, kun Jeesus lupasi tuhota vanhan liiton Israelin (Matt 24), mutta mitään ei ollut vielä tapahtunut.
5 Sillä tietensä he eivät ole tietävinään, että taivaat ja samoin maa, vedestä ja veden kautta rakennettu, olivat ikivanhastaan olemassa Jumalan sanan voimasta
6 ja että niiden kautta silloinen maailma hukkui vedenpaisumukseen.
Vedenpaismuksen aikaan Jumala ilmeisesti tahtoi, että jotkut hukkuvat, eikö vain? [1. hukkumistahto]
7 Mutta nykyiset taivaat ja maa ovat samalla sanalla talletetut tulelle, säästetyt jumalattomain ihmisten tuomion ja kadotuksen päivään.
Silloiset taivaat ja maa eli vanha liitto hävitettiin pian tuon kirjoittamisen jälkeen. Se oli tapahtuma, jolloin (ylläolevan jakeen mukaan) Jumala tahtoi hukuttaa jumalattomia. [2. hukuttamaistahto]
8 Mutta tämä yksi älköön olko teiltä, rakkaani, salassa, että ”yksi päivä on Herran edessä niinkuin tuhat vuotta ja tuhat vuotta niinkuin yksi päivä”.
9 Ei Herra viivytä lupauksensa täyttämistä, niinkuin muutamat pitävät sitä viivyttelemisenä, vaan hän on pitkämielinen teitä kohtaan, sillä hän ei tahdo, että kukaan hukkuu, vaan että kaikki tulevat parannukseen.
Jakeessa 9 mainittu lupaus on lupaus tuhosta, jonka löydät aika ankarasti sanottuna esim Matt 24:51 -jakeesta. Eli kolmas kerta, kun tässä luvussa sanotaan, että Jumala haluaa tavalla tai toisella hukuttaa jonkun, tulee peräti siitä samasta jakeesta, jossa tämän artikkelin pohjana olevan jaelistan lähettäjän mukaan sanottaisiin, että Jumalan tahto on, että 100% ihmiskunnasta tulee parannukseen.
Tässä luvussa on selvästi kontekstina Jerusalemin hävitys vuonna 0070 ja Jumala oli suunnitellut viivyttää tuota tuhon hetkeä, jotta kaikki hänen pelastukseen valitsemansa juutalaiset ehtisivät ensin kääntyä ja tulla parannukseen.
10 Mutta Herran päivä on tuleva niinkuin varas, ja silloin taivaat katoavat pauhinalla, ja alkuaineet kuumuudesta hajoavat, ja maa ja kaikki, mitä siihen on tehty, palavat.
11 Kun siis nämä kaikki näin hajoavat, millaisia tuleekaan teidän olla pyhässä vaelluksessa ja jumalisuudessa,
12 teidän, jotka odotatte ja joudutatte Jumalan päivän tulemista, jonka voimasta taivaat hehkuen hajoavat ja alkuaineet kuumuudesta sulavat!
Jakeiden 10 ja 12 uhkauksia/varoituksia olisi ehkä hyvä tulkita niin, että ne viittaavat tapahtumiin, joissa ihmisiä kuolee. Siis lähinnä pelastumattomia ihmisiä, koska Jumala oli antanut ennen ristinkuolemaansa ja ylösnousemistaan omilleen ohjeet, miten noilta kauhunhetkiltä vältytään pakenemalla pois Jerusalemista, ennen kuin sen loppu koittaa. Nämä jakeet ovat siis neljäs ja viides kerta tässä luvussa, kun Jumala haluaa, että joku ei tule parannukseen.
13 Mutta hänen lupauksensa mukaan me odotamme uusia taivaita ja uutta maata, joissa vanhurskaus asuu.
14 Sentähden, rakkaani, pyrkikää tätä odottaessanne siihen, että teidät havaittaisiin tahrattomiksi ja nuhteettomiksi, rauhassa, hänen edessänsä;
15 ja lukekaa meidän Herramme pitkämielisyys pelastukseksi, josta myös meidän rakas veljemme Paavali hänelle annetun viisauden mukaan teille on kirjoittanut;
Pitkämielisyys tarkoittaa tuomion viivästyttämistä. Ei poistamista tai perumista, vaan viivyttämistä. Jumala siis haluaa sen kuitenkin lopulta toteuttaa ja hukuttaa joitan. Kuudes kohta, kun Jumalan tässä luvussa kerrotaan haluavan tehdä niin.
16 niinkuin hän tekee kaikissa kirjeissään, kun hän niissä puhuu näistä asioista, vaikka niissä tosin on yhtä ja toista vaikeatajuista, jota tietämättömät ja vakaantumattomat vääntävät kieroon niinkuin muitakin kirjoituksia, omaksi kadotuksekseen.
Kukaan muu ei tunne Isää kuin se, jolle Poika Hänet ilmoittaa. Yllämainitut vääntelijät ovat siis tietämättömiä siksi, että Jumala on valinnut olla ilmoittamatta itseään heille – heidän omaksi kadotuksekseen. Seitsemäs kohta.
17 Koska te siis, rakkaani, tämän jo edeltäpäin tiedätte, niin olkaa varuillanne, ettette rietasten eksymyksen mukaansa tempaamina lankeaisi pois omalta lujalta pohjaltanne,
18 ja kasvakaa meidän Herramme ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen armossa ja tuntemisessa. Hänen olkoon kunnia sekä nyt että hamaan iankaikkisuuden päivään.
Seitsemän kohtaa jonka mukaan Jumala haluaa jonkun kadottaa. Tämä on se konteksti, jossa irtojakeenpuolikas ”hän ei tahdo, että kukaan hukkuu, vaan että kaikki tulevat parannukseen” on ymmärrätteävä.