Sisällys

0.1 Miksi ja mihin perustuen – eli saako näin tehdä?
0.2 Haluammeko että lapset elävät kuplassa?
0.3 Lapset ovat näiden sääntöjen käytönnön toteutuksen vahteja

1.0 Seksuaalietiikka ideologian tasolla
1.1 Seksuaalietiikka käytännön tasolla
1.2 Sateenkaariliput

2.0 Uskonnot
2.1 Jumalan kuvat
2.2 Nimikristillinen toiminta, kuten ns. kansankirkon tilaisuudet
2.3 Uskonnolliset juhlat

3.0 Kielenkäyttö
3.1 Musiikki

4.0 Ateistinen maailmankuva
4.1 Tappaminen

5.0 Koevastaukset ja lomakkeet

6.0 Sanktiot

0.1 Miksi ja mihin perustuen – eli saako näin tehdä?

Joudun kirjoittamaan tämän ilmotuksen lasteni koululle viimeaikaisten tapahtumien johdosta. On käynyt ilmi, että lastemme opettajilla on vahva ideologinen linja, jota toteutetaan ilman, että laki siihen velvoittaisi ja mikä pahinta, isoilta osin vanhemmilta salaa.

Opettajille on siis annettava selvät säännöt siitä, mitä he saavat lapsilleni opettaa ja miten. Mutta onko minulla siihen oikeus? Kyllä, lue perustelut vaikka tästä Sanan- ja uskonnonvapaus ry:n lausunnosta. Vaatimukseni on perusteltu, asiallinen ja lainmukainen ja koulun on noudatettava sitä, vaikka he itse uskoisivat joihinkin sellaisiin arvoihin, joita me emme salli lapsillemme opetettavan.

Katso myös tapaus (1, 2) jossa lapsen perhe sai korvauksia, kun hänelle ei järjestetty oman vakaumuksensa mukaista toimintaa.

0.2 Haluammeko että lapset elävät kuplassa?

Monelle saattaa herätä tätä julkista ilmoitusta lukiessa ajatus siitä, että haluaisimme muka lastemme elävän kuplassa – siis tietämättöminä siitä, mitä toiset ihmiset ajattelevat, saaden tietää vain ”yhden totuuden”, joka on heidän vanhempiensa ennakkoon hyväksymä. Onko näin?

Haluan painottaa, että näin ei ole. Me emme halua lapsemme elävän kuplassa, vaan koulu. Vai luuletko, että koulu hyväksyisi paikalle jonkun, joka opettaa, että homoseksuaalisuus on syntiä? Hyväksyisikö koulu paikalle entisen transseksuaalin kertomaan, miten katuu tätä peruuttamatonta toimenpidettä? Saisiko presbyteeripappi tulla paikalle kertomaan, että äidin kohdussa oleva lapsi on ihminen, jonka tappaminen on syntiä? Saisiko kaksitoistavuotias poika sanoa, että sukupuolia on kaksi?

Listaa voisi jatkaa loputtomiin – siis listaa normaaleista, perinteisistä, kristillisen valtavirran arvoista, joita koulussa ei saa sanoa. Koulu haluaa, että lapsemme elävät kuplassa ja sitähän me emme hyväksy.

Meidän lapsemme eivät tule käymään koulua ideologisessa kuplassa, jossa vain opettajien ennakkoon valitsema ”yksi totuus” pääsee läpi.

0.3 Lapset ovat näiden sääntöjen käytönnön toteutuksen vahteja

Lapseni ovat ne, jotka valvovat arjessa sitä, toteutuvatko nämä säännöt. Heillä on toisin sanoen oikeus huomauttaa opettajalle, jos sääntöjä ei noudateta sekä mahdollisesti poistua tilanteista, jossa opettaja niitä rikkoo. Tämä on äärimmäisen tärkeää: opettaja ei voi pakottaa lasta tilanteeseen, jos lapsi ymmärtää tilanteen sellaiseksi, jossa näitä sääntöjä rikotaan.

Lapsi arvioi tilanteen itse ja keskeyttää sen, mikäli tarpeellista. Opettaja ei saa estää häntä tekemästä näin, vaan tilanne on sitten ratkaistava jälkikäteen aikuisten kesken ja me vanhemmat sitten päätämme, ymmärsikö lapsi asian oikein vai väärin ja pitääkö vastaavat tilanteet jatkossa sallia vai kieltää.

Me emme siis ainakaan toistaiseksi luota opettajien harkintakykyyn näissä asioissa.

On myös huomautettava, että seuraavaksi alkava lista ei ole vaikea tai pitkä lapsilleni. Listaan vain tavalliseen kristilliseen maailmankuvaan kuuluvia asioita, mutta koen, että ne on erikseen mainittava, koska opettajien uskonnollinen lukutaito on heikko ja osalle heistä nämä asiat saattavat olla vieraita. Lapsillemme tämä ei ole ”pitkä lista” vaan normaalia elämää ja heidän uskontonsa – siis jotain, jonka he ymmärtävät spontaanisti, eivätkä tarvi siihen tällaisiä yksityiskohtaisia luetteloita.

Toisin sanoen linjaukset ovat yleisluontoisia ja ne luettuaan jokaisen pitäisi ymmärtää suurin piirtein, mitä kaikkea lapsillemme saa ja ei saa opettaa, riippumatta siitä, onko jokaista yksityiskohtaa muistettu mainita erikseen.

1.0 Seksuaalietiikka ideologian tasolla

Lapsillemme saa opettaa, että on olemassa ihmisiä, jotka harjoittavat homoseksuaalisuuden syntiä. Heille saa myös opettaa, että on olemassa ihmisiä, joiden mukaan homoseksuaalisuuden synti ei ole syntiä.

Heille ei kuitenkaan saa opettaa, että homoseksuaalisuus olisi hyväksyttävää tai että se ei olisi syntiä. Toivon, että opettaja kysyy erikseen, jos ei ymmärrä mitä eroa näillä kahdella opetustavalla on.

Sama koskee pornoa, aviorikosta, moniavioisuutta, eläimiinsekaantumista jne. Nämä ovat kaikki syntiä, eikä lapsille saa opettaa, että ne olisivat hyväksyttäviä asioita. Lapsille saa toki opettaa, että on olemassa ihmisiä, joiden mielestä nämä synnit ovat hyväksyttäviä asioita.

Ainoa hyväksyttävä seksuaalisuuden harjoittamisen muoto on (oikean eli biologisen) miehen ja (oikean eli biologisen) naisen välinen, avioliitossa harrastettu seksi. Mitään muuta seksuaalisuuden muotoa ei saa opettaa hyväksyttävänä.

Aviorikoksesta ja homoseksuaalisuudesta tulisi säätää rangaistus yhteiskunnan lainsäädännössä, vaikka näin ei valitettavasti tällä hetkellä ole. Toisin sanoen valtion lain pitää perustua Raamattuun. Lapsillemme saa opettaa, että on ihmisiä, jotka eivät usko näin olevan, mutta ei saa opettaa, että näiden syntien yhteiskunnallinen rangaistavuus olisi väärin, ihmisoikeusrikos, vanhanaikaista tms.

Lapsillemme ei saa opettaa, että olisi olemassa muunsukupuolisia ihmisä. Heille saa kuitenkin opettaa, että jotkut luulevat sellaisia olevansa.

Lapsillemme ei saa opettaa, että sukupuolta pystyisi vaihtamaan ajatuksen voimalla, kirurgisesti, lääkkeillä tms. Heille saa kuitenkin opettaa, että jotkut uskovat, että sukupuoli vaihtuu, kun ihminen identifioituu joksikin, jota ei oikeasti ole, tai kun rikkoo kehonsa leikkaamalla siitä osia (kuten sukuelimet) pois.

1.1 Seksuaalietiikka käytännön tasolla

Lapsillemme ei saa antaa tai näyttää materiaalia, joka kuvaa visuaalisesti homoseksuaalisuutta, ellei tätä materiaalia ole ensin hyväksytetty vanhemmilla. Tämä koskee niin avoimen seksuaalista materiaalia kuin epäsuorempaa materiaalia, kuten kuvia halaavista homopareista tai vastaavaa. Tällaisen materiaalin pyrkimyksenä saattaa olla totuttaa lapsi näkemään homoseksuaalisuuden syntiä niin paljon, että hän turtuu siihen ja alkaa pitää tätä luonnostaan vääräksi ymmärtämäänsä asiaa (ks. Roomalaiskirje, luvut 1-2) moraalisesti hyväksyttävänä.

Lapsillemme ei saa antaa tai näyttää eroottista tai seksuaalista kuva-, ääni-, tai videomateriaalia, vaikka se kuvaisi normaalia eli miehen ja naisen välistä seksiä.

Lapsemme eivät saa lukea kirjoja, katsoa elokuvia, tai millään muullakaan tavoin vuorovaikuttaa minkään sellaisen fiktiivisen materiaalin kanssa, jossa homoseksuaalisuus, transseksuaalisuus tai vastaavat synnilliset seksuaalisuuden tai parisuhteen muodot kuvataan normaalina, hyväksyttävänä, ei-synnillisenä tai juhlistettavana asiana. Fiktion tarkoitus on monesti antaa näistä ikävistä asioista totuudenvastaisesti positiivinen kuva.

Lapsemme pukeutuvat, peseytyvät ja käyvät vessassa vain tiloissa, joissa on läsnä oikeasti eli biologisesti heidän kanssaan samaan sukupuoleen kuuluvia. Toisin sanoen tyttömme tekee näitä vain tiloissa, jossa kaikilla on vagina ja poikamme vain tiloissa, joissa kaikilla on penis.

1.2 Sateenkaariliput

Sateenkaarilippu on poliittisen ideologian symboli, eikä sillä ole mitään erityisoikeutta muihin symboleihin verrattuna. Tämä symboli promotoi ja värikkäästi juhlistaa niitä syntejä eli rikoksia, joista Jumala on sanonut, että niitä on paettava (1. Kor. 6:18) ja että sellaisista voidaan rangaista enintään teloittamalla rikoksen tekijä (3. Moos 18&20).

Meidän lapsemme eivät osallistu mihinkään tapahtumaan, tilaisuuteen tai toimintaan, jossa sateenkaarilippu on esillä, eivätkä oleile missään tiloissa, jossa tämä lippu on esillä tai vastaanota sellaista materiaalia (mukaanlukien oppikirjat), joissa tämä poliittinen symboli esiintyy.

Neutraalit tilanteet ovat tähän poikkeus. Neutraalilla tilanteella tarkoitetaan tilannetta, jossa sateenkaarilippu näytetään, jotta voitaisiin opettaa lapsille, mikä se on, minkä ideologian kannattajat käyttävät sitä tunnuksenaan ja mitä arvoja se heidän mielestään edustaa. Toisin sanoen sitä voidaan näyttää lapsillemme samaan tapaan kuin esimerkiksi natsilippua voitaiisiin: ”Tällainen symboli on olemassa, se edustaa tätä-ja-tätä, osa kannattaa, osa vastustaa, koulu ei ota kantaa asian puolesta”.

Arvioidessa tilanteita, joissa sateenkaarilippua saa tai ei saa käyttää, voidaan käyttää seuraavaa helppoa nyrkkisääntöä. Meidän lapsillemme saa näyttää sateenkaarilipun sellaisissa konteksteissa, joissa olisi hyväksyttävää näyttää juutalaisille lapsille natsilippu.

Tätä vertausta ei ole tarkoitettu provosoinniksi eikä se ole niin kaukaa haettu, kuin joku huonolla uskonnollisella lukutaidolla varustettu saattaa ensin luulla. Molemmat liput edustavat asioita, jotka Jumala on kieltänyt. Molemmat liput edustavat kansamurhaa – natsilippu juutalaisten ja sateenkaarilippu syntymättömien lasten.

On olemassa vain yksi ideologia, jonka nimissä kristinuskoa on minun elinaikanani yritetty Suomessa kriminalisoida (tapaus raamattukäräjät) ja sateenkaarilippu on sen symboli. Myös tämän vuoksi olisi kohtuutonta, että lapseni pakotettaisiin hyväksymään tuo lippu ikäänkuin neutraalina tai positiivisena symbolina.

2.0 Uskonnot

On olemassa vain yksi Jumala. Hän on ilmoittanut meille Raamatussa itsensä ja tahtonsa.

Mitään muita Jumalia ei ole olemassa. Lapsillemme saa opettaa, että on ihmisiä, jotka uskovat muihin uskontoihin, mutta ei saa opettaa, että nämä muut uskonnot olisivat totta.

Lapsemme eivät saa osallistua ei-kristillisten uskontojen harjoitteisiin, kuten meditaatioon, joogaan, horoskooppien tutkimiseen tai laatimiseen, ennustamiseen, noituuteen, pakanrituaaleihin, eläinuhreihin tai vastaaviin.

Lapsemme eivät saa rukoilla yhdessä muiden kuin niiden kanssa, jotka tunnustavat, että Jeesus Kristus on Jahve eli Vanhan Testamentin Jumala, joka sikisi Pyhästä Hengestä ja synti neitsyt Mariasta, täytti ihmisenä eläessäänkin antamansa käskyt ja kuoli sen jälkeen täydellisenä ja vapaaehtoisena uhrina ristillä sekä nousi kolmantena päivänä kuolleista.

Lapsemme saavat lukea muiden uskontojen tekstejä, mutta he eivät saa esimerkiksi koraania käsitellessään osoittaa sille sellaista uskonnolliseen rituaaliin verrattavaa kunnioitusta, jota muslimien uskonto vaatii sille osoitettavan. Koraania on käsiteltävä kuin mitä tahansa kirjaa.

2.1 Jumalan kuvat

Me olemme reformoituja presbyteerejä. Toisin kuin luterilaiset – Herra antakoon heille ymmärrystä! – me pyrimme parhaamme mukaan noudattamaan Jumalan lakia myös siltä osin, kun se kieltää tekemästä Jumalasta kuvia (2. Moos 20:4, 5. Moos 4:16, 5. Moos 5:8, 5. Moos 16:22, Room. 1:22-23 yms).

Jeesus Kristus on Jumala (Jes. 8, Jes 28, Jes, 40, Sak. 12, Fil. 2 jne). Lapsemme eivät valmista, käsittele tai pidä hallussaan Hänestä tehtyjä kuvia, patsaita, piirroksia tai vastaavia esineitä, poislukien tapaukset jossa tällaiset esineet luovutetaan heille hävitettäviksi esimerkiksi repimällä tai heittämällä roskiin.

Lapsemme eivät osallistu tilanteisiin, jossa joku näyttelee Jeesusta.

Lapsemme eivät katso elokuvia tai vuorovaikuta muun vastaavan materiaalin kanssa, jossa Herramme kuvataan visuaalisesti.

2.2 Nimikristillinen toiminta, kuten ns. kansankirkon tilaisuudet

Lapsemme saavat halutessaan kieltäytyä osallistumasta toisten kristillisten tunnustuskuntien, kuin reformoitujen presbyteerien, toimintaan. Esimerkiksi naispappeuden synnissä elävien uskonnollisten virkamiesten järjestämät tilaisuudet ja vastaavat.

Lapsemme eivät osallistu (etänä tai paikanpäälle) homoparien vihkiseremonioihin tai vastaaviin, kristinuskoa ja syntiä yhdistäviin toimituksiin.

2.3 Uskonnolliset juhlat

Lapsemme viettävät joulua, pääsiäistä ja muita vastaavia juhlia. Nämä ovat kristillisiä juhlia ja lapsillamme on oikeus niin halutessaan ilmaista näiden juhlien yhteydessä kristillistä uskoaan.

Lapsillamme on oikeus niin tapauskohtaisesti halutessaan juhlistaa jouluna Jumalan syntymää ihmisruumiiseen ja he voivat ilmentää tätä lauluin, leikein, askarteluin yms (poislukien jumalankuvat).

Lapsillamme on oikeus niin halutessaan juhlistaa pääsiäistä ilmentämällä tämän juhlan kristillistä asiasisältöä (Kristuksen ristinkuolema ja ylösnousemus, Kristuksen julistautuminen Jumalaksi korvaamalla Vanhan Liiton pääsiäisrituaalit ehtoollisella yms) sopivaksi katsomallaan tavalla.

Vastaavalla tavalla lastemme kristillinen usko saa näkyä muiden juhlien yhteydessä ja toisaalta heillä on niin halutessaan oikeus kieltäytyä näiden juhlien maallisemmista versioista, esimerkkinä joulupukki, pääsiäispupu jne.

3.0 Kielenkäyttö

Jumala on käskenyt, että Hänen nimeään ei saa käyttää turhaan (2. Moos 20:7) vaan sitä on kunnioitettava. Sen vuoksi Jumalan nimen tai siihen verrattavien sanojen käyttö kiroiluna ei ole kenellekään missään tilanteessa sallittua.

Esimerkkejä tälläisistä sanoista mainittakoon Jumala, Luoja, Herra, Jeesus ja niin edelleen.

Lapsillemme ei saa opettaa, että muunlainen kiroilu olisi moraalisesti väärin. Saa kuitenkin opettaa, että jotkut ajattelevat niin. Jos opettajan on jostain syystä välttämätöntä kiroilla lastemme kuullen, se tulee tehdä sellaisilla kirosanoilla, joita Jumala ei ole erikseen kieltänyt.

Opettaja saa kieltää kiroilun opetustilanteissa niin halutessaan, mutta tämä on perusteltava jotenkin muuten, kuin väittämällä, että kiroilu olisi moraalisesti väärin.

3.1 Musiikki

Lapsemme eivät saa tuottaa tai kuunnella musiikkia, jonka sanoituksissa pilkataan Jumalaa.

Koulun tapahtumissa (discot, juhlat yms) on opettajien etukäteen varmistuttava soitetun musiikin sanojen sisällöstä ja mikäli tilaisuuksissa kuitenkin halutaan soittaa musiikkia, jossa Jumalaa pilkataan (vastaa opettaja tästä valinnasta viimeisellä tuomiolla Luojansa edessä ja) lapsillemme on järjestettävä korvaavaa toimintaa, jossa jumalanpilkkaa ei esiinny.

4.0 Ateistinen maailmankuva

Lapsillemme ei saa opettaa, että Jumalaa ei olisi olemassa. Heille saa opettaa, että on ihmisiä, jotka eivät usko Jumalaan.

Lapsillemme ei saa opettaa, että ihminen olisi kehittynyt eläimistä. Lapsillemme saa kuitenkin opettaa, että tällainen teoria on olemassa, sen sisällön ja sen, että siihen uskovia ihmisiä on vielä olemassa.

4.1 Tappaminen

Lapsillemme ei saa opettaa, että syntymättömän lapsen tappaminen äidin kohtuun olisi moraalisesti oikein tai neutraalia tai että se olisi ihmisoikeus, seksuaalioikeus, terveydenhoitoa tms. Saa kuitenkin opettaa, että jotkut näin uskovat ja toimivat sen mukaan.

Lapsiamme ei voi velvoittaa puhumaan tästä pelkästään kiertoilmauksin (abortti, raskaudenkeskeytys), vaan asiasta on, silloin kun sitä opetuksessa käsitellään, saatava puhua sen oikealla nimellä (lasten tappaminen).

Lapsillemme ei saa opettaa, että vanhojen, heikkojen ja sairaiden tappaminen olisi moraalisesti oikein tai neutraalia. Näin voi kuitenkin kertoa joidenkin uskovan. Tässäkään asiassa lapsiamme ei saa pakottaa käyttämään eufenismeja (eutanasia, armomurha), vaan he saavat puhua asiasta sen oikealla nimellä (tappaminen, murha, synti).

Lapsillemme ei saa opettaa, että kuolemanrangaistus olisi moraalisesti väärin tai ihmisoikeusrikos tms. Kuolemanrangaistus osana yhteiskunnan lainsäädäntöä on pyhä, vanhurskas ja hyvä rangaistusmuoto (Room 7:12) ja sellainen on Jumalan lain minimivaatimus rangaistukseksi ihmisen murhaamisesta, oli hän sitten kohdussa (2. Moos. 21:22-25) tai sen ulkopuolella (3. Moos. 24:17-22).
Lapsillemme saa kuitenkin opettaa, että on olemassa ihmisen elämään ja Jumalan käskyyn välinpitämättömästi suhtautuvia ihmisiä, jotka eivät näitä rangaistuksia hyväksy ja heidän murhanhimoiset tekosyynsä saa lapsillemme kertoa.

5.0 Koevastaukset ja lomakkeet

Lapsemme eivät täytä mitään lomakkeita tai vastaavia, joissa sukupuolta kysyttäessä on tarjolla muita vaihtoehtoja, kuin ”mies, nainen, poika, tyttö, en halua kertoa”.

Lomakkeessa ei siis saa esiintyä esimerkiksi vaihtoehtoa ”muu, en tiedä, legopalikka” tms. Lapsillemme on järjestettävä korvaava materiaali, joka vastaa todellisuutta eli heidän kristillistä uskoaan ja tarjoaa vain kaksi eri vaihtoehtoa sukupuoleksi.

Tämä koskee niin sähköisiä kuin fyysisisä lomakkeita.

Lapsiamme ei voi vaatia antamaan koevastauksina oman kristillisen uskonsa vastaisia vastauksia.

6.0 Sanktiot

Haluan uskoa koulusta hyvää ja olen toiveikas sen suhteen, että nämä asiat saadaan hoidettua puhumalla. Raamattu sanoo: ”Jos mahdollista on ja mikäli teistä riippuu, eläkää rauhassa kaikkien ihmisten kanssa” ja näin aiomme myöskin toimia, jos mahdollista ja jos se meistä riippuu. Olemme valvomassa näitä sääntöjä anteeksiantavalla ja neuvottelemalla mielellä, mutta jos koulu alkaa niitä tieten tahtoen rikkomaan tai muista syistä laiminlyö ne toistuvasti, joudumme tietysti harkitsemaan erilaisia sanktioita.

Uskon kuitenkin, että koulu ymmärtää lainsäädännön ja toimii tässä asiassa pyytämällämme tavalla, joten mahdollisia sanktioita ei tässä lähdetä erittelemään.

Oikeus muutoksiin pidätetään ja niistä tiedotetaan erikseen koulua.