Jumala on hyvin selväsanaisesti läpi Raamatun ilmoittanut, ettei hänestä saa tehdä kuvia. Juuri tänäänkin tälläinen kielto tuli vastaan, kun kuuntelimme lasten kanssa Viidettä Mooseksen kirjaa:

’Kirottu olkoon se, joka tekee jumalankuvan, veistetyn tai valetun, taitajan käden tekemän, kauhistukseksi Herralle, ja joka salaa sen pystyttää’. Ja kaikki kansa vastatkoon ja sanokoon: ’Amen’.

Paljon selvemmin ei asiaa voisi mielestäni ilmaista. Ei, ei ja vielä kerran ei.

Tämän käskyn ymmärtäneenä olin viime syksynä yhteydessä omaan seurakuntaani sähköpostitse. Kävimme silloin tunnustuksellisessa luterilaisessa seurakunnassa. Liitän sähköpostivetoomukseni tähän ja käyn sen jälkeen vielä yhden pointin läpi.

Vetoomus valetusta jumalankuvasta luopumiseksi

Hei,

Halusin kysyä siitä messun yhteydessä olevasta kepin nokassa olevasta valetusta jumalankuvasta, jolle pitää osoittaa kunnioitusta nousemalla seisomaan. Asia vähän häiritsee.

Eikö se ole kuva siitä samasta Jumalasta, joka sanoo ”Älä tee itsellesi jumalankuvaa äläkä mitään kuvaa, älä niistä, jotka ovat ylhäällä taivaassa, älä niistä, jotka ovat alhaalla maan päällä, äläkä niistä, jotka ovat vesissä maan alla.” (2.moos20:4)

Eikö se ole kuva siitä Jumalasta, joka teki Israelilaisten kanssa liiton ja käski heidän sanoa aamenen tähän: ”’Kirottu olkoon se, joka tekee jumalankuvan, veistetyn tai valetun, taitajan käden tekemän, kauhistukseksi Herralle, ja joka salaa sen pystyttää’.” (5moos 27)

2 moos 34:17 Älä tee itsellesi valettuja jumalankuvia.

Eikö siellä ristisaattueen edessä ole kepin nokassa kuva siitä samasta Jumalasta, jonka kirkkauden ihmiset ovat ”muuttaneet katoavaisen ihmisen ja lintujen ja nelijalkaisten ja matelevaisten kuvan kaltaiseksi” (room 1)

Metallisten jumalien aika oli ohi jo ensimmäisellä vuosisadalla ja Paavali käski tekemään siitä parannuksen (apt 17)

Se vaan tuntuu tosi oudolta, miten tämmöisistä asioista voidaan päätyä niin eri tulkintoihin. Ymmärrän, että luterilaisuudesta löytyy jotain selityksiä sille, miksi Jumalaa voisi kuitenkin kuvata, mutta mutta.. Harkitse vielä, että jos kuitenkin poltettaisiin ne jumalankuvat tulessa, jauhettaisiin hienoksi ja sekoitettaisiin ihmisten juomaveteen.

Kiitos ja anteeksi,
Niilo Nurmi

Viestiin ei valitettavasti reagoitu muuttamalla liturgiaa Jumalan tahdon mukaiseksi.

Vasta-argumenttien käsittelyä

Sain kuvakieltoon liittyviä kysymyksiä sähköpostilla. Kiitos niistä ja pahoittelut siitä, että vastaukseni viivästyi viikkokausia. Tässä siis jumalankuvien tekemisen hyväksyvän kristityn sähköpostissaan esittämiä pointteja, joista olen eri mieltä:

Jumalan kuvan tekemisestä: Kymmenessä käskyssä kuvien tekeminen kielletään osana epäjumalien palvontakieltoa (2. Moos. 20:2-6). Olen ymmärtänyt tämän niin, että siinä missä pakanakansoilla hallitsija oli Jumalan elävä kuva, Raamatussa Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen (1. Moos. 1:27). Jumalasta ei siis kuulu tehdä mitään kuvaa palvottavaksi, koska Jumala on jo tehnyt itsestään kuvan, jota meidän tulee rakastaa kuin Jumalaa: ”kaikki, mitä olette tehneet yhdelle näistä minun vähimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle” (Matt. 25:40). Jeesus nostaa rakkauden kaksoiskäskyssä Jumalan ja lähimmäisen rakastamisen yhtä tärkeiksi koko lain kiteyttäviksi käskyiksi, mutta Paavali menee jopa pidemmälle ja sanoo että koko laki täyttyy käskyssä ”Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi” (Room. 13:9, Gal. 5:14). Jumalan rakastaminen toteutuu siis oikeassa lähimmäisen rakastamisessa, sillä päättyyhän tuo käsky sanoihin: ”Mutta polvesta polveen minä osoitan armoni niille tuhansille, jotka rakastavat minua ja noudattavat minun käskyjäni.” (2. Moos. 20:6)

Hyvää tekstiä – loppuosan pointit todellakin pitävät paikkansa. Meidän tulee tehdä asioita jumalankuville – mutta niille eläville, jotka Jumala on itse luonut! Siinä missä pakanat tarjoavat ruokaa mykille puupölkyilleen, me tarjoamme sitä elävän Jumalan eläville kuville, lähimmäisillemme. Missä kysyjä menee siis metsään?

Virhe tulee heti alussa: ”Kymmenessä käskyssä kuvien tekeminen kielletään osana epäjumalien palvontakieltoa (2. Moos. 20:2-6)”. Tämä lause ei pidä paikkaansa. Viitatussa tekstikatkelmassa on kolme erillistä kieltoa: älä pidä muita jumalia, älä tee jumalankuvaa itsellesi, älä kumarra tai palvele jumalankuvia. Eli ensinnäkin kuvien tekemistä sinänsä ei ole kielletty, vaan nimenomaan jumalankuvien. Lisäksi jumalan kuvien tekeminen on kiellettyä ihan itsessään, abslouttiisesti, riippumatta siitä liittyykö se epäjumalien palvontaan vai ei. Täten tuossa viitattu teksti kieltää kaikki kuvat Jumalasta, mukaanlukien krusifiksit.

On myös selvää, että kielto koskee nimenomaan palvottavia kuvia, sillä temppeliin käsityöläisten valmistamat kerubit (2. Moos. 25:18-22; 26:1,31; 36:8,35) ovat varmasti sopusoinnussa käskyn kanssa, koska eihän näitä kerubin kuvia palvota: ”Älä tee itsellesi patsasta äläkä muutakaan jumalankuvaa, älä siitä, mikä on ylhäällä taivaalla…” (2. Moos. 20:4) Herra itse käskee Moosesta tekemään käärmeen kuvan (4. Moos. 21:8-9), mutta se muuttui ongelmalliseksi myöhemmin, kun porukka rupesi palvomaan sitä (2. Kun. 18:4).

Kuten edellä sanoin, kuvakielto koskee nimenomaan kuvia Jumalasta. Kerubeja ei saa palvoa muutenkaan, törmäsit sitten sellaiseena kuvana tai todellisena otuksena. Mutta kerubien kuvien valmistaminen on toki sopusoinnussa jumalankuvakiellon kanssa, koska nämä kuvat eivät kuvaa jumalaa (se olisi kiellettyä) eikä niitä palvota (se olisi erikseen kiellettyä). Mitään kuvakieltoa ei siis ole olemassa, vaikka jumalankuvakieltoa joskus tuttavallisemmin tuollaisella nimellä kutsutaan. Saat tehdä kuvia palmuista, omenista ja kerubeista niin paljon, kuin sielu sietää, eikä se, ettei niitä kuulukaan palvoa, muuta jumalankuvakieltoa miksikään.

Inkarnaatiossa Jumala tuli itse ihmiseksi, jolloin Jeesus onkin täydellinen Jumalan kuva (Joh. 14:9, 2. Kor. 4:4, Kol. 1:15). Ennen Jeesusta emme ole voineet edes kuvitella kuvaa Jumalasta. Jos kuitenkin nyt ajattelet Herraamme ristiinnaulittuna (etkä kärsi afantasiasta), muodostat mielessäsi kuvan ristiinnaulitusta ihmisestä, jonka ymmärrät Jeesukseksi. Ei kai sinulla nyt ole epäjumalan kuvaa mielessäsi? Ei varmasti.

Vain ihmisiä koskeva kielto tehdä kuvaa Jumalasta on hirveän pitkä termi, siksi käytämme usein vain lyhennettä kuvakielto. Mutta tämä kielto tosiaan koskee vain ihmisiä – toisin sanoen Jumala saa kyllä tehdä itse niin paljon jumalankuvia, kuin haluaa ja juuri sellaisia, kuin haluaa. Saahan hän myös tehdä muita asioita, jotka ovat ihmisiltä kiellettyjä, kuten ottaa vastaan palvontaa, tappaa kenet haluaa jne. Jumalalla on siis oikeus tehdä Jumalasta kuva – täten Jumala ei tehnyt syntiä inkarnaatiossa.

Entäs sitten ristiinnaulitn Kristuksen kuvan ajatteleminen mielessä? Minun on pakko myöntää, etten osaa samaistua tähän, enkä käytä aikaani tuollaisten kuvien pohdiskeluun, vaikkakin muita syntejä mielessäni toisinaan haudon ja olen näin itsessäni Jumalan vihan oikeutettu kohde. Mutta jos kuitenkin joskus päädyn näin tekemään, eikö ole itsestäänselvää, että se kuva, minkä mielikuvitukseni Jumalasta muodostaa, on, ylläri pylläri, mielikuvitukseni tuotetta? Ja jos valmistan mielikuvituksellani (tai millä tahansa muulla tavoin) kuvan Jumalasta olen valmistanut jumalankuvan ja mikä pahinta, tämä jumalankuva ei ole edes puuta tai metallia, vaan ihan vain puhtaasti mielkuvitukseni tuotetta – siis mielikuvitusjumala! Voiko sen turhempaa entiteettiä olla olemassakaan, kuin mielikuvitusjumala?

Äskeinen on muuten hieman paradoksaalista, sillä mielikuvitusjumala on jo määritelmällisesti jotain sellaista, jota ei ole olemassa.

Jos lukija vielä tässä vaiheessa on sitä mieltä, että hänen mielikuvituksensa on sovelias työkalu valmistamaan Luojastaan kuvan, niin hän voisi yrittää muodostaa kuvan myös vaikkapa isoisoisoisästäni. Eikö se ole aika hankalaa, kun hänestä ei ole olemassa yhtäkään valokuvaa, enkä osaa myöskään kertoa, miltä hän edes suurinpiirtein näytti? Eikö mielikuvituksen tuottama kuva hänestä ole silloin vähintään 99 prosentin varmuudella väärä?

Miksi sama mielikuvitus sitten onnistuisi loihtimaan tyhjästä esiin kuvan Jeesuksesta?

Ja jos ihminen ymmärtää, että hänen luomansa mielikuva ei vastaa todellisuutta, niin miten tämä eroaa siitä, että hänen mielikuvassaan ristillä roikkuisi vaikka Paavo Nurmi, Angela Merkel tai kumisaapas? Nekin ovat käytännössä yhtä varmasti eri näköisiä, kuin Jeesus.

Tai ajatellaan Jeesuksen käärinliinoja ja hikiliinaa (Luuk. 24:12, Joh. 20:5-7). Nämä ovat varmasti olleet alkukristityille merkittäviä todisteita ylösnousemuksesta (onhan niistä sentään erikseen jaksettu mainitakin, varsinkin nuo Johanneksen kolme jaetta). Mutta jos käärinliinaan olisi tallentunut kuva ylösnousemuksesta, olisiko oikea ratkaisu ollut tuhota tämä käärinliina?

Mainituissa raamatunkohdissa kyllä puhutaan kyseisistä esineistä, mutta se, että niihin olisi muka tarttunut kuva Jeesuksesta ei ole vakavastiotettava väite. Näissä raamatunpaikoissa ei sanota, että käärinliinoihin olisi tallentunut yhtään minkäänlaista kuvaa yhtään kenestäkään.

Jos – ihan vaan teoriassa – Raamattu olisi erilainen ja sanoisi käärinliinoissa olleen Jeesuksen kasvokuva, mitä me sillä tiedolla teksimme? Jossain sitten pyörisi nyt, 2000 vuotta myöhemmin, vähän samankaltainen liina. Miksi se olisi aito? Miksi se pitäisi ottaa vakavasti? Voisimmeko olla varmoja? Maailma on täynnä kaikenmaailman apostolisia leipäveitsiä – uskoo ken tahtoo.

Kysyjän varsinaiseen kysymykseen: kyllä, mielestäni käärinliina olisi pitänyt tuhota, jos siihen olisi tallentunut kuva Jumalasta.

Minusta Sanan lihaksi tulemisen todellisuus asettaa kuvakiellon aivan uuteen valoon, sillä kielto on alusta alkaen osoittanut lopulliseen Jumalan kuvaan, Kristukseen, jota ei olisi voinut kuvata ennen kuin inkarnaation aika oli tullut!

Jos Jeesus olisi tarkoittanut, että inkarnaation jälkeen hänestä saa tehdä kuvia, eikö hän olisi kertonut tätä meille?

Osa ruuista oli ennen epäpuhtaita ja osa puhtaita. Uusi Testamentti välittää meille useassa paikkaa selvän ilmoituksen tämän muuttamisesta. Emme ole arvailujen varassa. Jeesus muutti asian ja kertoi siitä meille!

Jeesus muutti myös ympärileikkausen liiton merkkiparina kasteeksi. Ennen oli lihan ympärileikkaus ja ympärileikkaus Hengessä, nyt on henkikaste (eli uskoontulo, ei mikään hihhulijuttu, 1kor12) ja vesikaste. Jeesus muutti asian kertoi sen meille Raamatussa.

Myös joitain rangaistuskäytäntöjä Jeesus muutti ja kertoi siitä meille apostolinsa välityksellä (1kor5-6).

Monta muutakin asiaa Jeesus varmaan muutti, mutta nämä nyt vain tulivat äkkiseltään mieleen. Itse asiassa hän muutti jopa veden viiniksi – siitäkin meille on kerrottu.

Jos hän olisi muuttanut kuvakiellon, hän ei olisi tehnyt sitä salaa, vaan olisi kertonut siitä meille. Nyt meille ei ole siitä kuitenkaan kerrottu, joten tälläistä muutosta ei ole tehty ja kuvakielto on edelleen voimassa.

Onko Jumala todella sanonut…