Home

  • Markuksen evankeliumin loppu preteristisestä vinkkelistä

    Jos otsikko ei sano sinulle mitään, lue ensin tämä artikkeli.

    Markuksen evankeliumin loppuosassa on pieni pätkä, joka monien mielestä ei kuuluisi sinne ollenkaan. Kyseessä ei ole mikään liberaaliteologien salajuoni, vaan myös moni ihan normaali kristitty on sitä mieltä, että osa Markuksen evankeliumin luvusta 16 on myöhempi lisäys. Haluan kuitenkin ohittaa tämän ongelman ja tutkia itse tekstiä. Kuului se sitten Raamattuun tai ei, sillä on sanoma, joka menee ehkä helposti ohi muiltakin, kuin minulta. Tämä näkemys on siis mennyt minultakin pitkään ohi – itse asiassa tajusin tämän tulkintamahdollisuuden vasta puolitoista vuotta preteristiksi käännyttyäni. Ihan äskettäin, siis. Mutta mennään asiaan.

    14 Vihdoin hän ilmestyi myöskin niille yhdelletoista heidän ollessaan aterialla; ja hän nuhteli heidän epäuskoaan ja heidän sydämensä kovuutta, kun he eivät olleet uskoneet niitä, jotka olivat nähneet hänet ylösnousseeksi.
    15 Ja hän sanoi heille: ”Menkää kaikkeen maailmaan ja saarnatkaa evankeliumia kaikille luoduille.
    16 Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu; mutta joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen.
    17 Ja nämä merkit seuraavat niitä, jotka uskovat: minun nimessäni he ajavat ulos riivaajia, puhuvat uusilla kielillä,
    18 nostavat käsin käärmeitä, ja jos he juovat jotakin kuolettavaa, ei se heitä vahingoita; he panevat kätensä sairasten päälle, ja ne tulevat terveiksi.”
    19 Kun nyt Herra Jeesus oli puhunut heille, otettiin hänet ylös taivaaseen, ja hän istui Jumalan oikealle puolelle.
    20 Mutta he lähtivät ja saarnasivat kaikkialla, ja Herra vaikutti heidän kanssansa ja vahvisti sanan sitä seuraavien merkkien kautta.

    Ylläolevasta tekstisä lihavoitu käsky jakeessa 15 ei ole lähetyskäsky. Tämä on mielestäni hirveän olennaista tajuta – ja yhtä olennaista on tajuta, etten minä väitä, etteikö lähetyskäskyä olisi olemassa, väitän vain, ettei tuo tuossa ole sellainen. Mutta jos käsky ”menkää kaikkeen maailmaan ja saarnatkaa evankeliuia kaikille luoduille” ei ole lähetyskäsky, niin mikäs kumma se sitten on?

    Markus 13:10 kertoo, että ennen vanhan liiton Jerusalemin/Israelin loppua ”pitää evankeliumi saarnattaman kaikille kansoille”. Eli siis ennen vuotta 0070.

    Matteus 24:14 kertoo samasta ensimmäisellä vuosisadalla tapahtuneesta tapahtumasta näin:  ”Ja tämä valtakunnan evankeliumi pitää saarnattaman kaikessa maailmassa, todistukseksi kaikille kansoille; ja sitten tulee loppu”. Näistä ymmärrämme, että tässä, kuten niin monessa muussakin Raamatun paikassa, sellaiset termit kuin koko maailma tai kaikki kansat tarkoittavat paljon rajatumpaa aluetta, kuin miten me noita termejä nykyään käyttäessämme haluaisimme ymmärtää. Mutta joka tapauksessa: evankelimi saarnataan koko ”sen ajan tunnettuun maailmaan” ja sitten tulee Jerusalemin loppu.

    1 Kor 14 liittyy asiaan myös:

    Laissa on kirjoitettuna: ”Vieraskielisten kautta ja muukalaisten huulilla minä olen puhuva tälle kansalle, eivätkä he sittenkään minua kuule, sanoo Herra”.
    Kielet eivät siis ole merkiksi uskoville, vaan niille, jotka eivät usko; mutta profetoiminen ei ole merkiksi uskottomille, vaan uskoville.

    Eri kielet – tai käyttäkäämme sen synonyymiä eri kansanheimot – ovat merkiksi Jerusalemin jumalattomille johtajille. Jos et usko, lue kokonaan Jesaja 28, josta tuo korinttilaiskirjeen paikka lainaa. Ennen Jerusalemin hävitystä evankeliumi saarnattiin ”koko maailmaan” (Mark 13, Matt 24) ja tämä oli eräänlainen tuomion merkki Jerusalemille.

    Ennen JERUSALEMIN HÄVITYSTÄ evankeliumi saarnattiin ”koko maailmassa”. Siis ennen tuota ENSIMMÄISEN VUOSISADAN TAPAHTUMAA. Luepas sitten se Markuksen loppu uudestaan. Eikö se puhu ensimmäisen vuosisadan tapahtumista jakeessa 15? Emmekö sitten voi tulkita sen lupaavan ihmeitä, merkkejä, käärmeiden nostelua ja myrkyn juontia nimenomaan ensimmäiselle vuosisadalle – siis apostolien aikaan – tai tarkemmin sanottuna vain ajalle ennen vuotta 70?

    Ja eikö tuota kaikkea Raamatun mukaan tapahtunutkin juuri niinä aikoina?

    14 Vihdoin hän ilmestyi myöskin niille yhdelletoista heidän ollessaan aterialla; ja hän nuhteli heidän epäuskoaan ja heidän sydämensä kovuutta, kun he eivät olleet uskoneet niitä, jotka olivat nähneet hänet ylösnousseeksi.
    15 Ja hän sanoi heille: ”Menkää kaikkeen maailmaan ja saarnatkaa evankeliumia kaikille luoduille.
    16 Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu; mutta joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen.
    17 Ja nämä merkit seuraavat niitä, jotka uskovat: minun nimessäni he ajavat ulos riivaajia, puhuvat uusilla kielillä,
    18 nostavat käsin käärmeitä, ja jos he juovat jotakin kuolettavaa, ei se heitä vahingoita; he panevat kätensä sairasten päälle, ja ne tulevat terveiksi.”
    19 Kun nyt Herra Jeesus oli puhunut heille, otettiin hänet ylös taivaaseen, ja hän istui Jumalan oikealle puolelle.
    20 Mutta he lähtivät ja saarnasivat kaikkialla, ja Herra vaikutti heidän kanssansa ja vahvisti sanan sitä seuraavien merkkien kautta.

    , , , ,

  • Nämä 6 jaetta sanovat, että Jeesus on kuollut ihan jokaisen puolesta – vai sanovatko?

    Minä uskon, että Jeesus on ristillä sovittanut vain niiden synnit, jotka on ennalta määrätty pelastukseen. Kadotukseen määrättyjen syntejä hän ei ole sovittanut. Joku lähetti minulle kiinnostavan kuuden jakeen listan, jonka pitäisi todistaa, että Jeesus on kuolemallaan sovittanut myös kadotukseen joutuvien synnit. Käyn ne läpi ja sitten sinä päätät itse, kumpaan uskot. Okei?

    1 – Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin

    ”Seuraavana päivänä hän näki Jeesuksen tulevan tykönsä ja sanoi: ”Katso, Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin!” Joh. 1:29

    Ottiko Jeesus pois myös kadotukseen valittujen synnin?

    Ensinnäkin tämä on Johannes kastajan huudahdus, jonka hän… No, huudahti. Hän oli se huutavan ääni erämaassa, jonka oli tarkoitus valmistaa Jahvelle tie. Oliko hänen tarkoitus tehdä silloin teologiaa? Kyllä – mutta ei sovituksen yksityiskohdista, vaan siitä, kuka Jeesus on ja niin hän tekee monipuolisesti selittäen jakeissa 29-36. Se on tämän jakeen asiayhteys eli konteksti. Mieti, miten radikaalia ja maailmaa muuttavaa on kuulijoiden mielestä ollut, kun yksi maailmanhistorian merkittävimmistä miehistä sanoo (kuulijoille) tuntemattomasta vastaantulijasta:

    30 Tämä on se, josta minä sanoin: ’Minun jälkeeni tulee mies, joka on ollut minun edelläni, sillä hän on ollut ennen kuin minä’.
    31 Ja minä en tuntenut häntä; mutta sitä varten, että hän tulisi julki Israelille, minä olen tullut vedellä kastamaan.”
    32 Ja Johannes todisti sanoen: ”Minä näin Hengen laskeutuvan taivaasta alas niinkuin kyyhkysen, ja se jäi hänen päällensä.
    33 Ja minä en tuntenut häntä; mutta hän, joka lähetti minut vedellä kastamaan, sanoi minulle: ’Se, jonka päälle sinä näet Hengen laskeutuvan ja jäävän, hän on se, joka kastaa Pyhällä Hengellä’.
    34 Ja minä olen sen nähnyt ja olen todistanut, että tämä on Jumalan Poika.”
    35 Seuraavana päivänä Johannes taas seisoi siellä ja kaksi hänen opetuslapsistansa.
    36 Ja kiinnittäen katseensa Jeesukseen, joka siellä käveli, hän sanoi: ”Katso, Jumalan Karitsa!”

    Ja muuten… Me rajattuun sovitukseen uskovat uskomme, että Jeesus kyllä tulee ottamaan pois ihan kaiken synnin ihan koko maailmasta, siis täydellisesti ja sataprosenttisesti. Siis niin, että lopputulos on (joskus tulevaisuudessa näkyvästi realisoituva) maailma, jossa ei ole vähääkään syntiä, ei niin kenelläkään.

    Se Jumalan Karitsa, jonka Johannes Kastaja tapasi, sovitti uhrikuolemallaan koko maailman pelastukseen valittujen synnit.

    2 – Tottelemattomuuteen suljetut Roomalaiskirjeessä

    ”Sillä Jumala on sulkenut kaikki tottelemattomuuteen, että hän kaikkia armahtaisi.” Room. 11:32

    Onko myös kadotukseen valitut armahdettu?

    Koko luku puhuu juutalaisten ja pakanoiden suhteesta. Siis koko luku. Paavali kirjoittaa juutalaisten ja pakanoiden tottelemattomuudesta ja juutalaisten ja pakanoiden armahtamisesta. Siinä on tuon jakeen asiayhteys: ”kaikki” tarkoittaa ”juutalaset ja pakanat”. Paavali läpikäy niin näkemyksen juutalaisten paremmuudesta kuin pakanoiden paremmuudestakin ja toteaa molemmat huuhaaksi sanomalla: ”Jumala on sulkenut kaikki tottelemattomuuteen, että hän kaikkia armahtaisi”.

    Jumalan tarkoitus on siis armahtaa pelastukseen valittuja niin juutalaisista kuin pakanoistakin.

    3 – ”Kaikkien edestä” Timoteuskirjeessä

    ”joka antoi itsensä lunnaiksi kaikkien edestä, josta todistus oli annettava aikanansa” 1. Tim. 2:6

    Listan lähettäjän on varmaan ollut tarkoitus siteerata myös jaetta viisi, eli näin:

    5 Sillä yksi on Jumala, yksi myös välimies Jumalan ja ihmisten välillä, ihminen Kristus Jeesus,
    6 joka antoi itsensä lunnaiksi kaikkien edestä, josta todistus oli annettava aikanansa,

    Seuraava lause räjäyttää monet vastustamaan, ennen kuin he ovat ajatelleet asiaa loppuun asti: ”Kaikki ei tarkoita tässä ihan kaikkia, vaan kaikkia jotka kuuluvat tiettyyn ryhmään ja kuulijan odotetaan ymmärtävän tämä”. Jos tämä lause aiheuttaa sinussa vastustusta, mieti tätä:

    Sillä katso, minä annan vedenpaisumuksen tulla yli maan hävittämään taivaan alta kaiken lihan, kaiken, jossa on elämän henki; kaikki, mikä on maan päällä, on hukkuva. 1 Moos 6:17

    Jos kaikki tarkoittaa ihan kaikkia, niin myös Nooa perheineen – sekä kaikki arkissa olevat eläimet – kuolivat. Tälle on useita rinnakkaispaikkoja, joista nousee sama ongelma. Sitten on toki myös Sodoman tuho:

    24 Ja Herra antoi sataa Sodoman ja Gomorran päälle tulikiveä ja tulta, Herran tyköä taivaasta,
    25 ja hävitti nämä kaupungit ynnä koko lakeuden sekä kaikki niiden kaupunkien asukkaat ja maan kasvullisuuden.

    Ylläolevat jakeet ovat Genesiksen luvusta 19 ja siinä sanotaan Jumalan hävittäneen ”kaikki” noiden kaupunkien asukkaat, vaikka koko luvun pointti on kertoa niistä sodomalaisista, jotka Jumala pelasti. ”Kaikki niiden kaupunkien asukkaat” ei siis tarkoita kaikkia-kaikkia niiden kaupunkien asukkaita.

    Otetaan vielä yksi, Genesiksen luvussa 46 sanotaan Jaakobista:

    7 Poikansa ja poikiensa pojat, tyttärensä ja poikiensa tyttäret, kaikki jälkeläisensä, hän vei mukanaan Egyptiin.

    Veikö hän 100% jälkeläisistään mukanaan Egyptiin? Ei, sillä Joosef oli siellä jo valmiiksi odottamassa. Kaikki ei tarkoita sataa prosenttia.

    Nämä olivat vain kolme poimintaa, jotka tulivat nopeasti vastaan ensimmäisessä vastaantulevassa kirjassa, kun hain raamattuhausta hakusanalla ”kaikki”. Pointti on siinä, että Raamattu on pullollaan tapauksia, jossa on ilmiselvää, että ”kaikki” ei ole ihan niin kattava ilmaisu, kuin mitä jotkut toivoisivat, silloin kun totuus ei sovi heidän oppiinsa.

    Samahan on myös nykykielessä ihan arkipäivää. ”Nyt kaikki johtoryhmän kokoukseen”. Mitäs luulet, katsotaanko kieroon, jos siivoojakin menee mukaan?

    4 – Kaikki Heprealaiskirjeessä on ehkä huvittavin esimerkki

    ”Mutta hänet, joka vähäksi aikaa oli tehty enkeleitä halvemmaksi, Jeesuksen, me näemme hänen kuolemansa kärsimyksen tähden kirkkaudella ja kunnialla seppelöidyksi, että hän Jumalan armosta olisi kaikkien edestä joutunut maistamaan kuolemaa.” Hepr. 2:9

    Tähän toki pätee kaikki kolmoskohdassa sanottukin – Jeesus on siis maistanut kuolemaa kaikkien pelastukseen valittujen edestä, ei joka ikisen ihmisen puolesta.

    Tälläkin jakeella on konteksti ja tällä kertaa se on vähintäänkin huvittavaa. Katso, mitä Paavali sanoo kolmessa edellisessä jakeessa:

    6 Vaan joku on jossakin paikassa todistanut, sanoen: ”Mikä on ihminen, että sinä häntä muistat, tai ihmisen poika, että pidät hänestä huolen?
    7 Sinä teit hänet vähäksi aikaa enkeleitä halvemmaksi, kirkkaudella ja kunnialla sinä hänet seppelöitsit, ja sinä panit hänet hallitsemaan kättesi tekoja;
    8 asetit kaikki hänen jalkojensa alle.” Sillä, asettaessaan kaikki hänen valtansa alle, hän ei jättänyt mitään hänen allensa alistamatta. Mutta nyt emme vielä näe kaikkea hänen valtansa alle asetetuksi.

    Ihan samasta asiasta 1 Kor 15:ssa opettaessaan Paavali lisää perään tarkennuksen:

    25 Sillä hänen pitää hallitseman ”siihen asti, kunnes hän on pannut kaikki viholliset jalkojensa alle”.
    26 Vihollisista viimeisenä kukistetaan kuolema.
    27 Sillä: ”kaikki hän on alistanut hänen jalkojensa alle”. Mutta kun hän sanoo: ”kaikki on alistettu”, niin ei tietenkään ole alistettu se, joka on alistanut kaiken hänen allensa.

    Apostoli siinä juuri itse sanoi, ettei kaikki tarkoita ihan kaikkia. Ehkä sinun olisi pikku hiljaa syytä alkaa uskoa samoin?

    5 – Koko maailman syntien sovitus

    ”Ja hän on meidän syntiemme sovitus; eikä ainoastaan meidän, vaan myös koko maailman syntien.” 1. Joh. 2:2

    Onko Jeesus siis sovittanut myös kadotukseen valittujen synnit?

    Tällä on konteksti:

    1 Lapsukaiseni, tämän minä kirjoitan teille, ettette syntiä tekisi; mutta jos joku syntiä tekeekin, niin meillä on puolustaja Isän tykönä, Jeesus Kristus, joka on vanhurskas.
    2 Ja hän on meidän syntiemme sovitus; eikä ainoastaan meidän, vaan myös koko maailman syntien.

    Älkää tehkö syntiä! Mutta jos teettekin, niin tietäkää, että ihan kaiken maailman synnnit, mitä olette ehkä tulleet tekemään, on Jeesus sovittanut, eikä ole mitään kadotustuomiota niille, jotka Kristuksessa Jeesuksessa ovat.

    Tai sitten sekä juutalaisten että pakanoiden syntien sovitus. Tai sitten koko maailman pelastukseen valittujen. Mitä näistä – vai kaikkea kolmea – Johannes sinun mielestäsi tarkoittaa?

    6 – Kaikki parannukseen?

    ”Ei Herra viivytä lupauksensa täyttämistä, niinkuin muutamat pitävät sitä viivyttelemisenä, vaan hän on pitkämielinen teitä kohtaan, sillä hän ei tahdo, että kukaan hukkuu, vaan että kaikki tulevat parannukseen.” 2. Piet. 3:9

    Montako kertaa saman kirjoittajan pitää samassa luvussa sanoa, että Jumala tahtoo joidenkin hukkuvan, jotta uskot, että ”kaikki” ei tässä tarkoita ihan kaikkia, vaan pelkästään pelastukseen ennaltamäärättyjä? Mitäs sanoisitte jos luettaisiin koko luku kontekstissaan?

    1 Tämä on jo toinen kirje, jonka minä kirjoitan teille, rakkaani, ja näissä molemmissa minä muistuttamalla herätän teidän puhdasta mieltänne,
    2 että muistaisitte niitä sanoja, joita pyhät profeetat ennen ovat puhuneet, ja Herran ja Vapahtajan käskyä, jonka te apostoleiltanne olette saaneet.
    3 Ja ennen kaikkea tietäkää se, että viimeisinä päivinä tulee pilkkapuheinensa pilkkaajia, jotka vaeltavat omien himojensa mukaan
    4 ja sanovat: ”Missä on lupaus hänen tulemuksestansa? Sillä onhan siitä asti, kuin isät nukkuivat pois, kaikki pysynyt, niinkuin se on ollut luomakunnan alusta.”

    Vanhan liiton viimeisinä päivinä kristittyjä pilkattiin, kun oli kulunut vuosia ja vuosikymmeniä siitä, kun Jeesus lupasi tuhota vanhan liiton Israelin (Matt 24), mutta mitään ei ollut vielä tapahtunut.


    5 Sillä tietensä he eivät ole tietävinään, että taivaat ja samoin maa, vedestä ja veden kautta rakennettu, olivat ikivanhastaan olemassa Jumalan sanan voimasta
    6 ja että niiden kautta silloinen maailma hukkui vedenpaisumukseen.

    Vedenpaismuksen aikaan Jumala ilmeisesti tahtoi, että jotkut hukkuvat, eikö vain? [1. hukkumistahto]


    7 Mutta nykyiset taivaat ja maa ovat samalla sanalla talletetut tulelle, säästetyt jumalattomain ihmisten tuomion ja kadotuksen päivään.

    Silloiset taivaat ja maa eli vanha liitto hävitettiin pian tuon kirjoittamisen jälkeen. Se oli tapahtuma, jolloin (ylläolevan jakeen mukaan) Jumala tahtoi hukuttaa jumalattomia. [2. hukuttamaistahto]


    8 Mutta tämä yksi älköön olko teiltä, rakkaani, salassa, että ”yksi päivä on Herran edessä niinkuin tuhat vuotta ja tuhat vuotta niinkuin yksi päivä”.
    9 Ei Herra viivytä lupauksensa täyttämistä, niinkuin muutamat pitävät sitä viivyttelemisenä, vaan hän on pitkämielinen teitä kohtaan, sillä hän ei tahdo, että kukaan hukkuu, vaan että kaikki tulevat parannukseen.

    Jakeessa 9 mainittu lupaus on lupaus tuhosta, jonka löydät aika ankarasti sanottuna esim Matt 24:51 -jakeesta. Eli kolmas kerta, kun tässä luvussa sanotaan, että Jumala haluaa tavalla tai toisella hukuttaa jonkun, tulee peräti siitä samasta jakeesta, jossa tämän artikkelin pohjana olevan jaelistan lähettäjän mukaan sanottaisiin, että Jumalan tahto on, että 100% ihmiskunnasta tulee parannukseen.

    Tässä luvussa on selvästi kontekstina Jerusalemin hävitys vuonna 0070 ja Jumala oli suunnitellut viivyttää tuota tuhon hetkeä, jotta kaikki hänen pelastukseen valitsemansa juutalaiset ehtisivät ensin kääntyä ja tulla parannukseen.


    10 Mutta Herran päivä on tuleva niinkuin varas, ja silloin taivaat katoavat pauhinalla, ja alkuaineet kuumuudesta hajoavat, ja maa ja kaikki, mitä siihen on tehty, palavat.
    11 Kun siis nämä kaikki näin hajoavat, millaisia tuleekaan teidän olla pyhässä vaelluksessa ja jumalisuudessa,
    12 teidän, jotka odotatte ja joudutatte Jumalan päivän tulemista, jonka voimasta taivaat hehkuen hajoavat ja alkuaineet kuumuudesta sulavat!

    Jakeiden 10 ja 12 uhkauksia/varoituksia olisi ehkä hyvä tulkita niin, että ne viittaavat tapahtumiin, joissa ihmisiä kuolee. Siis lähinnä pelastumattomia ihmisiä, koska Jumala oli antanut ennen ristinkuolemaansa ja ylösnousemistaan omilleen ohjeet, miten noilta kauhunhetkiltä vältytään pakenemalla pois Jerusalemista, ennen kuin sen loppu koittaa. Nämä jakeet ovat siis neljäs ja viides kerta tässä luvussa, kun Jumala haluaa, että joku ei tule parannukseen.


    13 Mutta hänen lupauksensa mukaan me odotamme uusia taivaita ja uutta maata, joissa vanhurskaus asuu.
    14 Sentähden, rakkaani, pyrkikää tätä odottaessanne siihen, että teidät havaittaisiin tahrattomiksi ja nuhteettomiksi, rauhassa, hänen edessänsä;
    15 ja lukekaa meidän Herramme pitkämielisyys pelastukseksi, josta myös meidän rakas veljemme Paavali hänelle annetun viisauden mukaan teille on kirjoittanut;

    Pitkämielisyys tarkoittaa tuomion viivästyttämistä. Ei poistamista tai perumista, vaan viivyttämistä. Jumala siis haluaa sen kuitenkin lopulta toteuttaa ja hukuttaa joitan. Kuudes kohta, kun Jumalan tässä luvussa kerrotaan haluavan tehdä niin.


    16 niinkuin hän tekee kaikissa kirjeissään, kun hän niissä puhuu näistä asioista, vaikka niissä tosin on yhtä ja toista vaikeatajuista, jota tietämättömät ja vakaantumattomat vääntävät kieroon niinkuin muitakin kirjoituksia, omaksi kadotuksekseen.

    Kukaan muu ei tunne Isää kuin se, jolle Poika Hänet ilmoittaa. Yllämainitut vääntelijät ovat siis tietämättömiä siksi, että Jumala on valinnut olla ilmoittamatta itseään heille – heidän omaksi kadotuksekseen. Seitsemäs kohta.


    17 Koska te siis, rakkaani, tämän jo edeltäpäin tiedätte, niin olkaa varuillanne, ettette rietasten eksymyksen mukaansa tempaamina lankeaisi pois omalta lujalta pohjaltanne,
    18 ja kasvakaa meidän Herramme ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen armossa ja tuntemisessa. Hänen olkoon kunnia sekä nyt että hamaan iankaikkisuuden päivään.

    Seitsemän kohtaa jonka mukaan Jumala haluaa jonkun kadottaa. Tämä on se konteksti, jossa irtojakeenpuolikas ”hän ei tahdo, että kukaan hukkuu, vaan että kaikki tulevat parannukseen” on ymmärrätteävä.

    , ,

  • Litteroitua shibidibuuta – kamassaide kamassaide kamassaide kamassaide

    kamaš’šaide kamaš’šaide kamaš’šaide kamas’sante
    kaš’šante kas’sante kamaš’šaide // allal’laide kamal’laide
    kamaš’šaide kamaš’šaide // akamas’sante kamas’sante
    kamaš’šaide // k’allal’laide k’al’laide k’al’laide kamaš’šaide
    kaš’šaide kaš’šaide // kamas’sante kas’sante kas’sante
    kamaš’šaide kaš’šaide kaš’šaide // kamas’sante kas’sante
    kas’sante kamaš’šaide

    Siinäpä teille vähän hurmoskieltä Terhi Törmälehdon opinnäytetyöstä Pyhää puhetta ja salattuja sanoja. Suomenkielisten uskovien glossolalia. Hän on siis tutkimustaan varten nauhoittanut hurmoskielten synnissä elävien ihmisten tuotosta ja sitten nauhoitteen pohjalta litteroinut sen tekstimuotoon. Nyt sinä saat sitten tuijottaa sitä ihan rauhassa ja miettiä, mitä siinä lukee. Mitä ymmärrettävää kieltä se on? Raamatun mukaanhan on olemassa vain ymmärrettäviä kieliä.

    Tunnistatko kielen? Minun on ainakin vaikea uskoa, että mikään kieli kuulostaisi noin pöljältä. Toistoa, toistoa, toistoa. Lähinnä tulee mieleen tämä kiinalainen vitsi:

    Ylläolevan jutun pointti on, että toonia vaihtamalla muuten sama sana saa eri merkityksiä. Ei aavistustakaan, miten toimivaa kieltä lopputulos on, mutta sekin sentään tarkottaa edes jotain, toisin kuin helluntaiseurakunnan jumalanpilkkasihinä.

    ,

  • Nerokkaita abortinvastaisia julisteita

    Psst, jos haluat tulostaa tai teettää minulle näitä traktaatteja (tai mitä tahansa muita!), voin levittää niitä puolestasi. Ota yhteyttä jos kiinnostaa!

    Nämä ovat vapaasti käytettävissäsi muutenkin, eli jos haluat itse jakaa/levittää.

    Pesetkö kätesi syntymättömien lasten verestä?

    https://pdfhost.io/v/bbnFzH.ED_pesetko_katesi

    Abortti on oksettava

    (versio 1) https://pdfhost.io/v/6r3n1lRKwm_abortti_oksettaa

    (versio 2) https://pdfhost.io/v/gJhUON~fT_abortti_oksettaa2

    Totuuden torvi

    https://pdfhost.io/v/8Ec4tJxva_Totuuden_torvi_1

    Tässä juliste, kun linkki ei ilmeisesti toimi. Onkohan pdf host canceloinut sen? Joko tapauksessa tämä on mielestäni näistä parhaita

    Kierukka vs Risti

    (Punainen) https://pdfhost.io/v/PJSMq4Ivm_kierukkaVSristipunainenvarjot

    (Musta) https://pdfhost.io/v/jlkUYvbRF_kierukkaVSristi

    E-pilleri

    En ole itse perehtynyt tämän julisteen aiheeseen kovinkaan tarkkaan enkä osaa sanoa siitä mitään sen enempää puolesta kuin vastaan. Osa ehkäisykeinoista on hyväksyttäviä, osa vaarallisia lapselle. En ole perehtynyt tähän valmisteeseen itse.

    https://pdfhost.io/v/EIqe0sng3_ZOELY

    Jos ylläolevat linkit eivät toimi, materiaali on myös tässä: 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7.

    Huomautus THL:n logojen näkyvyydestä materiaalissa

    Jos olisit julkaissut Saksassa vuonna 1940 julisteen, jossa sanotaan, että vammaisilla ja juutalaisilla on oikeus elää, sillä he ovat Jumalan kuvaksi luotuja ihmisiä, joiden murhaamisen Raamatun sana kieltää, mutta olisit laittanut mainoksen kulmaan natsilipun, kaikki lukijat olisivat heti ymmärtäneet, että kyseessä on parodia/kritiikki.

    Niin nytkin: jokainen lukija ymmärtää, että kyseessä on kritiikki, ei oikeasti kyseisenä valtion laitoksena esiintyminen. Jokainen. Ihan jokainen.

    Myös ne sateenkaarihörhöt, jotka tulevat valittamaan minulle tuosta, ymmärtävät sen kyllä, mutta näyttelevät tyhmää saadakseen kriittisen äänen vaiennettua. THL on niin vahvasti lastentappamisen puolella, ettei sokea apinakaan voi luulla, että he julkaisisivat tässä asiassa materiaalia, joka on yhteensopivaa Jumalan lain kanssa ja vieläpä kehottaa tutkimaan Raamattua.

    Jos et usko, lue vaikka tämä THL:n julkaisema blogiteksti. Sen mukaan lasten tappamisen sääntely on vanhanaikaista ja murhavapaus on ”modernia”. Kirjoittajat toteavat: ”Euroopan maista, joissa abortti on laillinen, Suomi saa kyseenalaista kunniaa yhdessä Luxemburgin ja Iso-Britannian kanssa kireimmistä vaatimuksista keskeytykselle”. Heidän mielestään on siis kyseenalaista edes vähän yrittää toppuutella murhanhimoisia hirviöäitejä, jotka haluavat tappaa lapsensa läpällä. Kyllä, luit oikein, läpällä, sillä lähes kaikki Suomessa murhatut vauvat – tyyliin yhdeksän kymmenestä – on tapettu vain siksi, että vanhemmat eivät halunneet pitää heitä, eli syntymättömien lasten dehumanisointia varten rakennetulla uuskielellä sanottuna sosiaalisin perustein.

    Joka lyö ihmistä, niin että tämä kuolee, se rangaistakoon kuolemalla. — Mutta jos joku menettelee niin rikollisesti lähimmäistänsä kohtaan, että tappaa hänet kavalasti, on sinun otettava hänet minun alttarinikin luota surmattavaksi.
    (2. Moos 21)

    , ,

  • Murhanhimo 2.0

    Kävin syksyllä 2022 ihan syntymättömien lasten tappamiseen liittymätöntä keskustelua facebookissa ja muutama sateenkaarihörhö raivostui minulle siellä, kun löysivät blogini eivätkä tykänneet sen sisällöstä.

    Halusin julkaista osan tuota keskustelua, koska siitä näemme kiinnostavalla tavalla sen hillittömän vihan ja murhanhimon, mikä lapsentappamista puoltavissa ihmissä usein kytee. Tuollaisia keskuteluja käydessäni ja tallentaessani tunnen itseni entisaikojen tutkimusmatkailijaksi, joka henkensä uhalla rymyää Afrikan viidakoissa tutkimassa paikallisia pakanakulttuureja.

    Facebook on muuten ihan samanlainen paikko kuin Afrikan vaarallisimmat viidakot – sinne ei kannata jäädä pidemmäksi aikaa, vaan kun tutkimusretki on ohi, sen käyttö on terveellistä lopettaa.

    Keskustelussani viitatut artikkelit ovat tässä ja tässä. Näissä mainittiin se taikasana, joka sai tuon Turun seudun alkuasukkaan kavahtamaan.

    Keskustelu aukeaa tästä linkistä, olkaa hyvät.

    ,

  • Jumala on etukäteen valinnut, kuka joutuu kadotukseen ja kuka pelastuu (Matt 11)

    25 Siihen aikaan Jeesus johtui puhumaan sanoen: ”Minä ylistän sinua, Isä, taivaan ja maan Herra, että olet salannut nämä viisailta ja ymmärtäväisiltä ja ilmoittanut ne lapsenmielisille.
    26 Niin, Isä, sillä näin on sinulle hyväksi näkynyt.
    27 Kaikki on minun Isäni antanut minun haltuuni, eikä kukaan muu tunne Poikaa kuin Isä, eikä Isää tunne kukaan muu kuin Poika ja se, kenelle Poika tahtoo hänet ilmoittaa.
    (Matteus 11)

    Jumala on salannut kristinuskon toisilta ja ilmoittanut sen toisille. Jos kuulut niihin, joilta Jumala on sen salannut, mitään ei ole tehtävissä. Sinä et onnistu salapoliisintaidoillasi urkkimaan tietoosi jotain, jonka Kaikkivaltias haluaa sinulta pimittää. Kyse on vain ja ainoastaan siitä, mitä Jumala tahtoo tehdä ja toteuttaa, eikä sinulta kysellä kumpaas ryhmään sut laitettais.

    Isää ei tunne kukaan muu ihminen kuin ne, joille Poika tahtoo hänet ilmoittaa. Poika ilmoittaa Isän niille, joille tahtoo ja muut eivät saa oppia tuntemaan Jumalaa. Eli: Poika tahtoo ilmoittaa Isän vain joillekin. Muiden hän tahtoo olevan tuntematta Isää.

    Kalvinismi on evankeliumi.

    , , ,

  • ”Kasteesta tuli uusi luomus, joka ei ollut sokea eikä papukaijan purema”

    olin aiemmin oikeasta silmästäni sokea ja 2 sormea papukaijan nokan pahasti vääntämiä. kun sain armon ,kiirehdin Hesasta LPR njunaan ja pyysin kastetta kotikaupunkini Helluntaiseurakunnasta. kasteeni jälkeen mun silmään tuli näkö ja papukaijan puremat sormet paranivat. Pyhähenki valmisti minuu ja puhuin kielillä, näin muutaman ilmestyksen. sanoin isälle et kasteesta tuli uusi luomus,joka ei ollu sokea,eikä papukaijan purema. läksin lähetystyöhön Bulgariaan,Romaniaan, Intiaan, Sri Lankalle. Erosin Helluntaiseurakunnasta sen vuoksi,että lopuksi minä ja perheeni rakennettiin Samaritan rukoushuonetta Tansaniaan ja liityimme siihen jäseneksi.
    Ihana Jeesus ja PyhäHenki,sain tehä lähetystyötä ja olla Suomi Israel kulttuuri
    kirjeenvaihtaja. suomen seurakunnat on sisäänpäinlämpiäviä. Raili

    Tämmöinen kommentti tuli vastaan allaolevan videon yhteydessä ja se rikkoo aivoni. Olen nähnyt toinen toistaan älyttömämpiä todistuksia ties mistä ihmeistä ja mysteerisihinöistä, mutta papukaijanpureman ihmeparantuminen kasteella käydessä on kyllä jo niin pösilö juttu, ettei se voi olla tosissaan kerrottu.

    Ei kukaan tuollaista voi tosissaan kertoa, eihän? Eihän?

    Toisaalta minulle on kerrottu, miten pyllyä pyyhkiessä sijoiltaan mennyt olkapää parani ihmeellisesti.

    Minulle on kerrottu yliluonnollisuutena, miten jollekin tuli vessahätä kesken seurakunnan kokouksen ja vessassa häntä vastaan tuli joku, joka johdatteli hänet synytisen rukoukseen ja näin hän tuli uskoon. Eikö uskoon olisi voinut tulla ihan vain kirkonpenkissä rakko tyhjänä ilman, että joku johdattaa taikasanoihin?

    Minulle on kerrottu yliluonnollisena ilmiönä, miten joku oli kotikaupungissaan yhtäkkiä menettänyt täysin käsityksensä siitä, missä on ja ajellut sitten jonkun aikaa päämäärättömästi ympäriinsä, kunnes oli palautunut taas normaalitilaan. Tarinassa ei ollut mitään ”opetusta” tai pointtia – sen piti vain todistaa, että Jumala tekee ihmeitä.

    Minulle on yritetty todistaa, että Jumala herättää kuolleita meidän aikanamme. Todisteena oli video, jossa veden varaan joutunut poika elvytettiin ja vietiin sairaalaan ilman, että hän olisi missään välissä kuollut.

    Eräs mies kertoi, miten hän uskoo Jaakobin kirjeen viidennen luvun tarkoittavan fyysisisä sairauksia ja koskevan meidän aikaamme. Silloin siis sairastuvan ihmisen kuuluisi kutsua seurakunnan vanhimmat kotiinsa voitelemaan häntä öljyllä ja sairaus paranisi näin. Kun hänen perheenjäsenensä sairastui koronaan, hän ei ilmeisesti sitten kuitenkaan toiminut oppinsa mukaan, sillä hän perui tapaamisemme korona-altistukseen vedoten.

    Joku kertoi nähneensä enkeleitä Salon Helluntaiseurakunnan naulakoilla. Jos oikein muistan, ne olivat tummaihoisia lapsienkeleitä. Niillä ei ollut mitään sanomaa eikä koko hommassa ollut mitään pointtia tai päämäärää.

    Joku kertoi nähneensä enkeliversion omasta lapsenlapsestaan. Siis elossa olevan lapsenlapsensa kopion, ei mitään haamua – ja se oli enkeli. Muistaakseni tämän enkelin kerrottiin ajaneen polkupyörällä. Näkijä ei esittänyt, että tällä olisi ollut mitään tarkoitusta. Yliluonnollista yliluonnollisen vuoksi.

    Salon Pelastusarmeijassa tehtiin joskus remontti, jonka yhteydessä tiloihin asennettiin 10 000 euron hintaiseksi sanottu porrashissi pyörätuolin käyttäjille, koska kokoustila on katutason alapuolella. Remontin teettäjä ja silloinen seurakunnan johtaja opetti häpeilemättä ja kiertelemättä, että ihmeparantumiset kuuluvat kaikille ja on aina omaa syytä, jos ei parane. Opetus ei poistanut invahissin tarvetta.

    Yksi tyyppi kertoi krusifiksin puhuneen hänelle ja hänen mainittuaan asiasta evankelisluterilaiselle piispalle, oli piispa kehottanut häntä alkamaan käydä katolisessa kirkossa.

    Erään henkilön tuttava tuli uskoon Nokia Mission tilaisuudessa, mutta kuoli vähän sen jälkeen syöpään. Hän siis ilmeisesti makasi sairasvuoteella kuolemassa suurinpiirtein samoihin aikoihin kun parantajahihhuli Markku Koivisto makasi haureusvuoteella miehen kanssa. Kertoja ei nähnyt tässä ongelmaa.

    Ja sitten oli muuten myös – kun kerran Nokia Missiota muistellaan – yksi tapaus, jossa Nokialaisessa kaatamisjonossa jonottaja kertoi minulle, että tietää kyllä, että siinä ihminen työntää toisen kumoon, eikä asia varsinaisesti ole mitenkään yliluonnollinen, mutta se nyt vaan on sellainen ”juttu”, mitä nyt vaan kuuluu tehdä.

    Toisaalta eräs toinen henkilö kertoi nimenomaan epäilleensä noita kaatamisjuttuja, kunnes koki sen itse ja joutui toteamaan, että ilmiö on todellinen. Hän kuvaili ilmiötä jonkinlaisena päihtymystilana tai huumaantumisena ja minä tietysti räyhäsin hänelle niin vihaisena että aloimme molemmat itkeä.

    Niin ja sitten on tietsyti tuo allaoleva video, jossa lapsiperheelle profetoitiin pikaista kuolemaa, jos he eroavat helluntaiseurakunnasta. He ovat elossa ja voivat hyvin, lapsiakin on enemmän kuin tuon uhkauksen aikoihin.

    Kun miettii noita äskeisiä tarinoita, ei voi kuin miettiä, onko se aluksi siteeraamani papukaijaihme sittenkään niin poikkeuksellinen. Samaa älytöntä kansantarunhohtoista huhumyllyähän koko karismaattinen kristinusko lopulta on. Ei näistä jutuista voi oikeastaan ikinä tietää, onko kertoja tosissaan, puolitosissaan, täysi huijari vai ihan vaan seonnut.

    Katso ihmeessä tämä video erään perheen matkasta karismaattisuuden kahleista Kristuksen tuntemisen pyhään vapauteen.

    ,

  • David Pawson sai ”jumalan ilmoitusta” satunnaisilta vastaantulijoilta

    Kerran pelastettu, aina pelastettu? Sen niminen David Pawsonin puhe minua pyydettiin kuuntelemaan ja se olikin ihan mielenkiintoinen pätkä. Löytyy muuten suomeksi tekstitettynä oheisesta linkistä.

    Puheen pääpointti on sellaisen pelastuskäsityksen opettamisessa, jonka mukaan pelastus ei ole armosta, vaan sitä on ylläpidettävä omin konstein. Kai se jonkinlaista semipelagiolaisuutta tai arminiolaisuutta edustaa, en minä tiedä. Kuka näistä ihmisten keksimistä ismeistä enää ottaa selvää. Ihan kiinnostavaa sellaistakin on silti kuunnella, miettien mitä kaikkea ihmismieli pystyykään irtojakeita ilmoille heittelämällä rakentelemaan.

    Mutta se, mikä tuossa puheessa eniten minun silmääni osui, oli Pawsonin tapa saada viestejä Jumalalta. Hän kertoo, että hänen isänsä olisi ollut hankkimassa hänelle maatilaa, mutta kaksi eteen osunutta puolituttua kertoi uskovansa (tai toivovansa) että hänestä tulisi saarnaaja. Tätä hän luuli jonkinlaiseksi yliluonnolliseksi väliintuloksi ja Jumalan tavaksi kertoa hänelle, mihin töihin hänen on lähdettävä, joten hän hylkäsi maanviljelijän uran ja ryhtyi hengelliseen työhön. Minäpä selitän, miksi tämä ei ole Jumalan tapa kommunikoida ihmisen kanssa, vaan mielvaltaista valikointia, jolla pyritään oikeuttamaan omien halujen mukaan eläminen.

    Kaksi ihmistä on siis sanonut Pawsonille tietyn ajan sisällä, että hänen pitäisi ryhtyä saarnamieheksi.

    Mitä jos kaksi ihmistä olisi sanonut hänelle tietyn ajan sisällä, että heillä ei ole ruokaa eikä kotia ja he tarvitsevat vähän rahaa. Olisiko se pitänyt tulkita Jumalan pyynnöksi omistautua köyhien auttamiselle?

    Mitä jos kaksi liikeenteenohjaajaa olisi lyhyen ajan sisällä käskenyt Pawsonin pysähtyä? Olisiko se pitänyt tulkita Jumalan käskyksi pysähtyä jossain asiassa?
    Mitä jos kaksi kassatätiä olisi lyhyen ajan sisään kysynyt häneltä, että tuleeko muuta? Olisiko se Jumalan tapa kehottaa häntä pohtimaan, pitäisikö hänen elämässään olla jotain muuta?

    Jos kaksi puuta olisi metsässä pysynyt lujasti pystyssä kovasta tuulesta huolimatta, olisiko se Jumalan kehotus pysyä vakaasti pystyssä jossain asiassa?

    Tajuatte pointin. Ihmisen elämä on täynnä tilanteita, jossa tietyn ajan sisällä tapahtuu kaksi samanlaista arkista asiaa. Näitä tapahtuu jokaiselle ihmiselle varmaan miljoona per vuosi, joten hänellä on, mistä valita, jos hän haluaa poimia niistä yhden ja oikeuttaa omien himojensa toteuttamisen sillä.

    ”Mutta Niilo, eihän se ole arkinen asia, jos joku kehottaa toista ryhtymään pastorin tai saarnamiehen työhön”, saattaa joku ajatella. ”Niilo hyvä, ei tuollaista yleensä tapahdu, se on niin erikoinen sattuma, ettei se voi olla sattuma! Sen on pakko olla Jumalan tapa puhua meille”. Okei, hyvä on sitten, arvoisa karismaatikko. Sovitaan, että olet oikeassa ja Jumala tosiaan viestii meille tuolla tavoin. Jos kaksi ihmistä sanoo jollekulle, että hänen pitäisi ruveta pastoriksi, se on Jumalan tapa ilmoittaa hänelle, että pastoriksi on ryhdyttävä, halusi tai ei. Näin on, aamen aamen. Mielipiteesi on lyöty lukkoon, etkä voi enää syödä sanojasi – pidä siitä kiinni nyt.

    Minullekin on käynyt noin. Minullekin on kaksi ihmistä sanonut lyhyen ajan sisällä, että minun pitäisi ruveta pastoriksi, joten se on sitten Jumalan vaatimus, etkä sinä, arvoisa karismaatikko, voi sitä kiistää. Jumala on ilmoittanut, etkä voi väittää vastaan. Niin sinä uskot. Pastoriksi ryhdyttyäni toimisin seuraavasti:

    1. Jokainen, joka pyrkii aikaansaamaan ihmeparantumisia millään tavoin, saisi kiellon toimia missään seurakunnan tehtävissä
    2. Jokainen, joka puhuu hurmoskielillä tai väittää niitä tulkkaavansa, erotettaisiin seurakunnasta
    3. Jokainen, joka väittää harjoittavansa profetiaa, erotettaisiin seurakunnasta
    4. Jokainen, joka sanoo rikoksia ylilyönneiksi, poistettaisiin seurakunnan tehtävistä
    5. Syntisen rukous ja alttarikutsu kiellettäisiin
    6. Krusifiksit poltettaisiin tulessa, jauhettaisiin pölyksi ja sekoitettaisiin ihmisten juomaveteen
    7. Joka tilaisuudessa sanottaisiin, että abortti on murha ja murhaajat ansaitsevat kadotustuomion

    En listannut kuin seistemän kohtaa, mutta heti karismaatikko muuttaa mielensä. ”Ehkä Jumala ei sittenkään halua tuota miestä pastorin virkaan…. Tässä on nyt joku erehdys…. Jumala on tehnyt pienen ylilyönnin… Ei hän ole oikeasti tarkoittanut…” Karismaatikko ei siis oikeasti usko, että Jumala puhuu tuollaisten sattumusten kautta, vaan käyttää tuollaisia juttuja vain pönkittääkseen omia halujaan, perustellakseen jälkeenpäin, että ihmisen tekemä ratkaisu on muka jotenkin Jumalan hyväksymä tai Jumalan määräämä. Tekniikkaa sovelletaan vain silloin, kun ”jumalan puhe” on sopusoinnussa karismaatikon omien halujen kanssa – auktoriteetti on siis ihmisen oma halu, ei se, mitä jumala on oletettavasti puhunut. Minun kokemukseni on täysin identtinen Pawsonin kokemuksen kanssa, mutta karismaatikko ei hyväksy näistä kuin toisen.

    On ihan arkista, että nuorelle, epävarmalle puhujalle sanotaan pikku kehuna tai small talkina, että hänen pitäisi ryhtyä pastoriksi. Se on yhtä arkista kuin lehtien putoaminen syksyllä tai auringon laskeminen illalla. Sitä ei saa lähteä väkisin vääntämään yliluonnolliseksi sen enempää kuin mitään muutakaan arkista tapahtumaa.

    Jumalan sana on riittävä ja sieltä löytyy pastorin vaatimukset. Jos täytät ne, et tarvi mitään erillisiä merkkejä ja vahvistuksia – sen kun kouluttaudut pastoriksi sitten vaan! Jos taas et täytä niitä kriteereitä, tee jotain muuta. Yksikertaista, eikö vain?

    , , , ,

  • Mihin aikaan Ilmestyskirjan tapahtumat sijoittuvat?

    Aloitetaanpa vaivalloinen projekti: käydään Ilmestyskirjaa alusta asti läpi niin kauan, että selviää, mihin aikakauteen sen tapahtuman sijoittuvat. Aloitetaan ihan alusta:

    1 Jeesuksen Kristuksen ilmestys, jonka Jumala antoi hänelle, näyttääkseen palvelijoillensa, mitä pian tapahtuman pitää; ja sen hän lähettämänsä enkelin kautta antoi tiedoksi palvelijalleen Johannekselle,
    2 joka tässä todistaa Jumalan sanan ja Jeesuksen Kristuksen todistuksen, kaiken sen, minkä hän on nähnyt.
    3 Autuas se, joka lukee, ja autuaat ne, jotka kuulevat tämän profetian sanat ja ottavat vaarin siitä, mitä siihen kirjoitettu on; sillä aika on lähellä!

    Oho. Olin varautunut vähän pidempään projektiin, mutta siinähän se kerrottiin heti ensimmäisessä jakeessa. Itseltäni meni noin 15 vuotta tajuta tuo, mutta siinä se nyt vaan lukee: ilmestyskirjan tapahtumat tapahtuvat vain vähän sen kirjoittamisen jälkeen. Selaillaanpa vielä todisteeksi listaa jakeessa 1 olevan pian -sanan käytöstä muutamissa muissa raamatunkohidssa:

    Apt 12

    7 Ja katso, hänen edessään seisoi Herran enkeli, ja huoneessa loisti valo, ja enkeli sysäsi Pietaria kylkeen ja herätti hänet sanoen: ”Nouse nopeasti!” Ja kahleet putosivat hänen käsistään.

    Apt 25

    4 Mutta Festus vastasi, että Paavalia pidettiin vartioituna Kesareassa ja että hän itse aikoi piakkoin lähteä sinne.

    1 Tim 3

    14 Vaikka toivon pian pääseväni sinun tykösi, kirjoitan sinulle tämän,
    15 että, jos viivyn, tietäisit, miten tulee olla Jumalan huoneessa, joka on elävän Jumalan seurakunta, totuuden pylväs ja perustus.

    Pian tarkoittaa pian, siitä ei päästä yli eikä ympäri. Uskoin kyllä itsekin ennen, ettei pian tarkoita pian, mutta toisaalta, uskoinhan joskus myös että lääkkeiden käyttö on syntiä. Anteeksi. Olin väärässä. Pian tarkoittaa pian.

    Jakeen 3 mukaan Ilmestyskirjan toteutumisen aika oli lähellä sen kirjoitushetkeä. Tässä lista tuon lähellä -sanan käytöstä muualla raamatussa – se tarkoittaa ajallisesti tai paikallisesti hyvin lähellä olevia asoita. Näin ollen ilmestyskirjan tapahtumien on kuvattava pitkälti asioita, jotka ovat jo aikaa sitten tapahtuneet, sillä tuo kirja on kirjoitettu ensimmäisen vuosisadan puolivälin paikkeilla, lähes pari tuhatta vuotta sitten.

    Jos sinulla on muutama kymmenen tuntia aikaa perehtyä aiheeseen, suosittelen kuuntelemaan yhden hyvän tulkinnan täältä.

    , ,

  • Voiko karismaattisuuden perustella Efesolaiskirjeellä? (Eli: onko nykyään profeettoja?)

    Jutustelin netissä erään karismaatikon kanssa ja hän otti Efesolaiskirjeen puheeksi. Sen luvussa kaksi (kuuntele suomeksi tästä) puhutaan apostolin ja profeetan viroista siihen sävyyn, että karismaatikkokin oli sitä mieltä, että siinä mainitut virat ovat jotain, jonka ei ole tarkoituskaan jatkua ikuisesti. Se on niin ilmiselvää, etten edes käsittele sitä tässä.

    Niin siis luvussa kaksi, mutta toisin on (karismaatikon mielestä) luvussa neljä, jossa noista viroista/lahjoista puhutaan kuulemma siten, että emme voi ajatella kyseessä olevan sama asia, kuin luvun 2 (jo loppuneet) profeetan ja apostolin virat, vaan sen sijaan jotain, jonka kuulisi jatkua meidän aikanammekin. Eli karismaatikon mukaan profeetta on luvussa 2 eri asia kuin profeetta luvussa 4. Löydämmeköhän tälle perusteluja?

    Luku 3

    Lukujen 2 ja 4 väliin sattuu muuten – mikäli tarkat laskelmani pitävät paikkansa – jäämään luku kolme. Sielläkin puhutaan profeetoista, kun sanotaan evankeliumista, että sitä ”menneiden sukupolvien aikana ei ole ihmisten lapsille tiettäväksi tehty, niinkuin se nyt Hengessä on ilmoitettu hänen pyhille apostoleilleen ja profeetoille: että näet pakanatkin ovat kanssaperillisiä ja yhtä ruumista ja osallisia lupaukseen Kristuksessa Jeesuksessa evankeliumin kautta, —”.

    Profeetan ja apostolin virka tuossakin siis viittaa selvästi ensimmäisen vuosisadan aikana loppuneeseen tilanteeseen. Evankeliumi siten, että pelastus kuuluu koko maailmalle ja että uskovat pakanatkin kuuluvat Tosi Israeliin, ilmoitettiin tuolloin ja sen jälkeen sitä ei ole enää sen jälkeen ilmoitettu sen enempää apostolin kuin profeetan virkojenkaan kautta, vaan opettamalla ihmisille valmiiksi tullutta Raamattua. Eli karkeasti sanottuna Jumala ilmoitti ensin Henkensä kautta profeetoille, että Messias olisi hallitseva koko maailman kaikkia kansoja ja myöhemmin Lihansa kautta apostoleille saman asian. Nyt meillä on kirja, johon molemmat ilmoitukset on tallennettu, joten noita virkoja ei enää tarvita.

    Tuolloisten profeettojen sanoman keskiössä oli muuten Jumalan kunnia, lupaus syntien sovituksesta ja vaatimus parannuksen teosta. Hieman eri asiasisältö, kuin nykyajan ”profeettojen” sanoma siitä, miten rouva siellä takarivissa paranee olkapääkivusta.

    Eli ainakin luvuissa 2 ja 3 profeetta ja apostoli tarkoittavat virkoja, jotka lakkasivat viimeisinä aikoina eli ensimmäisellä vuosisadalla.

    Luku 4

    Tämän artikkelin pointti on siis siinä, että erään karismaatikon mielestä tässä nelosluvussa ”apostoli” ja ”profeetta” alkaisivatkin yhtäkkiä tarkoittaa jotain erilaista virkaa, kuin samat virat saman kirjeen kahdessa aiemmassa luvussa ja siksi helluntailais-karismaattinen oppi olisi totta – eli nuo virat jossain muodossa jatkuisivat tänäänkin. Tutkitaan lukua siis tarkkaan jae jakeelta. Se on tietyllä tavalla raskas metodi, mutta koko tämä juttu lähti siitä, että Vierasta Tulta -kirja oli erään karismaatikon mielestä liian kevyttä luettavaa ja hän halusi tarkemmat perustelut tästä efesolaiskirjeen luvusta neljä, joten tässä ne nyt sitten tulevat.

    1 Niin kehoitan siis minä, joka olen vankina Herrassa, teitä vaeltamaan, niinkuin saamanne kutsumuksen arvo vaatii,
    2 kaikessa nöyryydessä ja hiljaisuudessa ja pitkämielisyydessä kärsien toinen toistanne rakkaudessa

    Paavali oli ihan konkreettisesti vankina oikein vankilassa-vankilassa ja sai lisäksi turpiinsa monin tavoin ja monessa käänteessä. Hän elätti itsensä rehellisellä työllä myös apostolina ollessaan ja hirvittää ajatellakaan, miten paljon keisariin vetoaminen on lopulta tullut hänelle maksamaan. En löytänyt pikaisella googeltuksella arvioita sen hinnasta, mutta tuskin oikeuden käyminen on tuolloinkaan halpaa saati ilmaista ollut.

    Vertaa tuota nykyajan ”apostoleihin”. Nämä ovat juuri niitä pahimmista pahimpia menestysteologisia hurmahenkiä ja sihiseviä kaatajapappeja, muiden työllä rikastuvia huijareita, jotka Karitsan häihin kutsun saadessaan vastasivat: ”En ehdi nyt, ostin uuden yksityislentokoneen ja menen kokeilemaan sitä”. Eli jos minä olen väärässä ja ef. 4 kertookin vielä nykyään jatkuvasta apostolinvirasta, nämä apostolit löytyvät jostain ihan muualta, kuin karismaattisesta liikkeestä.

    Apostoliksi itseään luulevat ovat harvassa, mutta ”profeettoja” löytyy kymmenen hellarin otannasta tusina. Kuten aiemmin kirjoitin, näiden sanoma on jotain ihan muuta kuin Raamatun profeettojen: onnea, terveyttä, taloja, työpaikkoja, vaimoja ja kivaa-kivaa-kivaa. Jos siis tämän luvun perusteella tulemme päätymään profeetan viran jatkuvuuteen, Kristuksen profeetat on etsittävä jostain ihan muualta kuin karismaattisen liikkeen ei-kristillistä sanomaa suoltavista korvasyyhyprofeetoista.

    Apostoli Paavalin kehotus jatkuu nelosluvussa:


    3 ja pyrkien säilyttämään hengen yhteyden rauhan yhdyssiteellä:
    4 yksi ruumis ja yksi henki, niinkuin te olette kutsututkin yhteen ja samaan toivoon, jonka te kutsumuksessanne saitte;
    5 yksi Herra, yksi usko, yksi kaste;
    6 yksi Jumala ja kaikkien Isä, joka on yli kaikkien ja kaikkien kautta ja kaikissa.

    Yhteyden ylläpitämiseksi tulee siis käyttää ”rauhan yhdyssidettä” eikä ”kuolemansynnin sormienläpikatsomisen kumilenkkiä”, joka nykyisellä karismaattisella liikkeellä on käytössä. Vai ettekö ole lukeneet…?

    5 Moos. 18

    20 Mutta profeetta, joka julkeaa puhua minun nimessäni jotakin, jota minä en ole käskenyt hänen puhua, tahi puhuu muiden jumalien nimessä, sellainen profeetta kuolkoon.’
    21 Ja jos sinä ajattelet sydämessäsi: ’Mistä me tiedämme, mikä sana ei ole Herran puhetta?’ niin huomaa:
    22 kun profeetta puhuu Herran nimessä, ja kun se, mitä hän on puhunut, ei tapahdu eikä käy toteen, niin sitä sanaa Herra ei ole puhunut; julkeuttaan se profeetta on niin puhunut; älä pelkää häntä.”

    Raamatun mukaan Jumalan nimessä valehtelu on rikos, helluntailaisuudessa sen sijaan innostetaan ihmisiä tekemään niin ja möläyttäään profetiansa ilmoille, vaikka ei olisi ihan varma, onko se aitoa vai ei. ”Anna mennä vaan, kyllä se siitä lähtee” ei ole vitsi vaan oikeasti käytössä oleva fraasi. Ja kyllä se siitä lähteekin – nimittäin henki. Tai ainakin vanhan liiton aikana olisi lähtenyt.

    Yllä siteeratut nelosluvun jakeet 3-6 korostavat nimenomaan kristillistä yhteyttä. Tähän yhteyteen ei ole tarkoituskaan sitoa kaikenmaailman hurmahenkiä ja profetiankeksijöitä, vaan kristilliseen elämäntapaan pyrkivät aidot kristityt. Muille pitää sanoa suoraan: ette kuulu meihin. Näin karismaattisessa liikkeessä ei kuitenkaan tehdä, vaan kuka tahansa, joka väittää jonkin jumalan hänen kauttaan yliluonnollisesti toimivan, hyväksytään yhteisöön.

    Paavali jatkaa efesolaiskirjeen nelosluvussa:

    7 Mutta itsekullekin meistä on armo annettu Kristuksen lahjan mitan mukaan.

    Armolahjoja! Armolahjoja kaikkialla! No ei sentään kaikkialla, vaan Kristuksen ruumis -teologian yhteydessä. Tämä on hirvittävän olennaista. Tätä armolahjat maintsevaa jaetta edelsi neljä jaetta Kristuksen ruumis -teologiaa ja sitä tulee kohta lisääkin. Samoin on ainakin kohdissa room 11 ja 1. kor 12 ja se on olennaistakin olennaisempaa.

    Karismaattisuudessa armolahja tarkoittaa yliluonnollista kykyä välittää jumalallinen viesti tai parantaa sairas tai vastaavaan. Jonkinsortin ihmelahjaa. Karismaattisessa yhteisössä sellaiset lahjat – vaikka eivät siis aitoja olekaan – rikkovat seurakuntaruumiin yhteyttä korottamalla joitain ihmisiä toisia paremmiksi. Näin ei tietenkään opeteta, mutta niin uskotaan silti: se, jolla on yliluonnollinen kyky sihistä kuin krapulainen hämähäkki, on ylempää kastia ja se, jolla tätä kykyä ei vielä ole, kokee olevansa huono ja riittämätön. Nämä ”lahjat” eivät ole käytössä toisten rakentamiseksi vaan itsensä korottamiseksi ja nautinnon hankkimiseksi yliluonnollisiksi väitetyin keinoin.

    Kuuntele vaikka tämä karismaattinen (harha)opetus armolahjoista. Siinäkin armolahja -sana tarkoittaa koko ajan yliluonnollista kykyä nähdä näkyjä tai välittää sanoja jumalalta, ei muuta.

    Kristillisessä teologiassa taas armolahja tarkoittaa ihan muuta. Se kuuluu yhteen Kristuksen ruumis -teologian kanssa, sillä jo Kristuksen ruumiiseen kuuluminen itsessään on sekä armoa, että lahja. Kristuksen ruumiin jäseneksi liittyminen tarkoittaa uskoontuloa ja uskoontulohan ei ole ihmisen vapaasta tahdostaan tekemä päätös tai omilla ansioilla saavutettu juttu, vaan armosta saatu lahja (ef 2:8-9).
    Tämän lisäksi armolahja tarkoittaa mitä tahansa lahjaa eli kykyä, joka ihmisellä Jumalan armosta on. Kaikki ihmisten kyvyt tulevat Jumalalta ja ovat armoa, eivät ansaittuja tai itse hankittuja ominaisuuksia. Täten armolahja tarkoittaa 99,99 -prosenttisesti jotain ihan muuta, kuin mitä karismaatikko sillä tarkoittaa, sekä lisäksi profeetoilla ja apostoleilla olleita, yliluonnollisia armolahjoja.

    Kristuksen ruumiin yhteydestä ja armolahjoista puhuttuaan Paavali jatkaa efesolaiskirjeessä:

    8 Sentähden on sanottu: ”Hän astui ylös korkeuteen, hän otti vankeja saaliikseen, hän antoi lahjoja ihmisille”.

    Uskova on kristuksen saaliikseen ottama vanki – Jumala ei siis kysellyt meidän tahtoamme vaan kaappasi meidät omikseen sen suurempia kyselemettä – tai pikemminkin ensin kysellen ja saaden vastaukseksi ”en suostu” – ja näille vangeilleen hän sitten antaa erilaisia lahjoja. Yhdestä tulee pastori, yhdestä kanttori, joku poraa reikiä metallilevyihin ja joku säveltää heviä. Lahjat ovat lähes pelkästään tälläisiä luonnollisen näköisiä asioita, eivätkä niinsanottuja ilmoituslahjoja. Näin oli myös apostolien aikana, kuten kaikki hyvin tietävät.

    9 Mutta että hän astui ylös, mitä se on muuta, kuin että hän oli astunut alaskin, maan alimpiin paikkoihin?
    10 Hän, joka on astunut alas, on se, joka myös astui ylös, kaikkia taivaita ylemmäksi, täyttääkseen kaikki.

    Ihmiseksi tullut Jumala astui vapaaehtoisesti alas tuonelaan, kuolemaan, manalaan tai miten sen sitten haluaakin sanoa. Hän nousi sieltä ja astui ”kaikkia taivaita ylemmäksi, täyttääkseen kaikki”. Jos ymmärrät mitä tuo tarkoittaa, niin tajuat, että se on hienoa. Kuningasten Kuningas otti orjan muodon ja kärsi sinun puolestasi – mutta astui sitten ylös kirkkauteen hallitsemaan maailmaa. Ja sieltäkö hän sitten antaa yhdelle kyvyn pulputtaa siansaksaa ja toiselle kyvyn profetoida vähän miten sattuu? Ei. Ei missään nimessä. Jos minun raamatuntulkintani on väärä ja Kuningas edelleen antaa ilmoituslahjoja seuraajileen, niin hänen seuraajansa löytyvät sitten jostain ihan muualta, kuin helluntaiseurakunnan lattialta sihisemästä.

    Noniin, täältä se karismaattisuus sitten löytyy – vai löytyykö?

    Nyt päästään siihen efesolaiskirjeen nelosluvun kohtaan, jossa aluksi mainittu keskustelukumppanini näki profeetan- ja apostolinviran jatkumisen:

    11 Ja hän antoi muutamat apostoleiksi, toiset profeetoiksi, toiset evankelistoiksi, toiset paimeniksi ja opettajiksi,
    12 tehdäkseen pyhät täysin valmiiksi palveluksen työhön, Kristuksen ruumiin rakentamiseen,
    13 kunnes me kaikki pääsemme yhteyteen uskossa ja Jumalan Pojan tuntemisessa, täyteen miehuuteen, Kristuksen täyteyden täyden iän määrään,
    14 ettemme enää olisi alaikäisiä, jotka ajelehtivat ja joita viskellään kaikissa opintuulissa ja ihmisten arpapelissä ja eksytyksen kavalissa juonissa;
    15 vaan että me, totuutta noudattaen rakkaudessa, kaikin tavoin kasvaisimme häneen, joka on pää, Kristus,
    16 josta koko ruumis, yhteen liitettynä ja koossa pysyen jokaisen jänteensä avulla, kasvaa rakentuakseen rakkaudessa sen voiman määrän mukaan, mikä kullakin osalla on.

    Saman kirjeen kakkosluvussa Paavali puhui profeetoista ja apostoleista Kristuksen ruumis -teologian yhteydessä, sanoen lukijoilleen, että he ovat ”pyhien kansalaisia ja Jumalan perhettä, apostolien ja profeettain perustukselle rakennettuja, kulmakivenä itse Kristus Jeesus, jossa koko rakennus liittyy yhteen ja kasvaa pyhäksi temppeliksi Herrassa; ja hänessä tekin yhdessä muitten kanssa rakennutte Jumalan asumukseksi Hengessä”. Aluksi mainitulle karismaatikolle oli selvää, että tuo kohta puhuu jo menneistä asioista, jotka eivät kuulu meidän aikaamme; siis apostoleista ja profeetoista, jotka laskivat perustuksen, jolle sitten kaikkina tulevina aikoina seurakunta rakennetaan ja perustustahan ei tietenkään lasketa kuin kerran rakentamisen alussa. Mutta hei – tämähän on sitä ihan samaa Kristuksen ruumis -teologiaa, kuin jokaisessa muussakin kohdassa, kun tässä kirjeessä apostolit ja profeetat mainitaan! Siinä kakkosluvussa vain puhutaan ruumiin sijaan temppelistä ja pään sijaan kulmakivestä, mutta vertauksella tarkoitetaan ihan samaa asiaa: seurakunnan yhteyttä Kristuksen alaisuudessa. Paavali siis toistaa saman pointin hiukan eri sanoilla ensin luvussa 2, sitten luvussa 3 ja nyt vielä tässä nelosluvussa, jossa karismaatikko asiaa yhtään perustelematta haluaakin profetian tarkoittavan jotain ihan eri asiaa, kuin aiemmin samassa kirjeessä – eli jotain arkista ilmiötä, jota esiintyy laajasti kaikkialla ja vieläpä läpi koko seurakunnnan olemassaolon ajan. Miksi tämmöinen yhtäkkinen muutos?

    Miksi -kysymykseen karismaattisesta teologiasta ei tietääkseni löydy vastausta. Emme voi olla huomaamatta Paavalin ilmiselvästi puhuvan tässä nelosluvun kohdassa (4:11-16) samasta ilmiöstä, kuin mistä hän puhui luvuissa 2 ja 3 samasta asiasta puhuessaan. Hän jo selitti, miten seurakunta rakennetaan kerran toimineiden [=ei jatkuva virka] apostolien ja profeettojen perustukselle (2:20) ja miten apostolit ja profeetat olivat niitä, jotka ensimmäisinä [=ei jatkuva virka] saivat tiedon evankeliumin koko laajuudesta (3:5). Kolmannen kerran samasta asiasta puhuessaan (luku 4) hän painottaa pitkästi pointtiaan seurakuntaruumiin rakentumisesta, mutta jättää sillä kertaa sanomatta erikseen, että ”hei muuten muistakaa sitte et se profeetan virka lakkaa ihan näillä näppäimillä”. Mielestäni hänen ei tarvitse sanoa sitä kolmatta kertaa heti perään, vaan asia on jo tullut lukijalle selväksi.

    Ai niin, piti vielä jossitella. Jos olen väärässä ja profetia kuuluu jostain syystä sittenkin vielä meidän päiviimme, niin sitten hellarit ovat kaikki kadotettuja. Ihan oikeasti: jos profetian lahja tai profeetan virka vielä jatkuu, jokainen karismaatikko joutuu helvettiin.

    Antakaa kun perustelen. Armolahjoistahan on kirjoitettu, että Henki jakaa kullekin lahjoja sen mukaan kuin tahtoo (1kor12). Profetian lahja on, kuten tiedät, äärimmäisen tärkeä lahja seurakunnan rakentamiseksi (1kor14). Jumala siis varmasti tahtoisi, että kaikilla seurakunnilla tai vähintääkin kaikissa kristillisissä tunnustuskunnissa tuota lahjaa esiintyisi, eikö vain? Helluntailaisuudessa sitä ei kuitenkaan esiinny – on vain huijareita ja sihisijöitä, eli hurmahenkiä, jotka täyttävät joka ikisen raamatun tarjoaman väärän profeetan kriteerin! Kun kerran Jumala päättää jakaa Kristuksen ruumiiseen profetian lahjaa miten tahtoo (1kor12), eikö sen puuttuminen helluntailiikkeestä osoittaisi vain, että helluntailaiset eivät kuuluisi Kristuksen ruumiiseen – muutenhan Jumala antaisi sen heillekin!

    Onneksi Raamattu kuitenkin osoittaa profetian lahjan loppuneen jo ensimmäisellä vuosisadalla. Hellarit voivat huokaista helpotuksesta. Vaikka heidän uskontonsa ei kristillinen liike olekaan, moni heistä on silti kristittyjä. Harhaanjohdettuja ja pahasti vedätettyjä, mutta kristittyjä kumminkin.

    Jatketaan nyt se nelosluku loppuun vielä!

    Tämän artikkelin varsinainen pointti tuli kaiketi sanottua yllä. Mutta tutkitaan nyt koko luku kuitenkin loppuun asti vielä sillä se on Jumalan sanaa ja tarkoitettu meidän opetukseksemme.

    Profeetat kuuluvat Kristuksen ruumiiseen eli seurakuntaan, kuten edellä on useasti todettu. Sama logiikka toiseen suuntaan tarkoittaa myös sitä, että uskonnot, jotka eivät tunnusta Jeesuksen lähettämiä profeettoja ja apostoleja, kuuluvat johonkin ihan muuhun kuin tuohon seurakuntaruumiiseen. Sellaisista ja niiden menoista Paavali varoittaa efesolaisia:

    17 Sen minä siis sanon ja varoitan Herrassa: älkää enää vaeltako, niinkuin pakanat vaeltavat mielensä turhuudessa,
    18 nuo, jotka, pimentyneinä ymmärrykseltään ja vieraantuneina Jumalan elämästä heissä olevan tietämättömyyden tähden ja sydämensä paatumuksen tähden,
    19 ovat päästäneet tuntonsa turtumaan ja heittäytyneet irstauden valtaan, harjoittamaan kaikkinaista saastaisuutta, ahneudessa.

    Ymmärryksen pimentyminen listataan tuossa paheena, jos huomasit. Hellarit taas pitävät sitä hyveenä ja kehoittavat ihmisiä rukoilemaan ilman ymmärrystä, tyhjää shibidibuuta hokien. Tuossa sellaista paheksuu Paavali ja toisaalla sen suoraan kieltää Jeesus: ”Ja kun rukoilette, niin älkää tyhjiä hokeko niinkuin pakanat, jotka luulevat, että heitä heidän monisanaisuutensa tähden kuullaan”. Onnea vain kaikille rukouksen kellottajille ja tyhjänhokijoille!

    Pakanoiden vaellusta kuvattuaan Paavali jatkaa:

    20 Mutta näin te ette ole oppineet Kristusta tuntemaan,
    21 jos muutoin olette hänestä kuulleet ja hänessä opetusta saaneet, niinkuin totuus on Jeesuksessa:
    22 että teidän tulee panna pois vanha ihmisenne, jonka mukaan te ennen vaelsitte ja joka turmelee itsensä petollisia himoja seuraten,
    23 ja uudistua mielenne hengeltä
    24 ja pukea päällenne uusi ihminen, joka Jumalan mukaan on luotu totuuden vanhurskauteen ja pyhyyteen.

    Kristus on jotain ihan muuta, kuin pakanoiden turha elämäntyyli. Vanha ihminen rakastaa shamaanien suoltamia höpöhöpöennustuksia ja hämäriä näkykuvia, joita helluntaiseurakunnassa tarjotaan. Se vanha ihminen on laitettava pois ja on uudistuttava, elettävä niin kuin uudeksi luodun ihmisen sopii.

    Uuden elämän ohjeet jatkuvat:

    25 Pankaa sentähden pois valhe ja puhukaa totta, kukin lähimmäisensä kanssa, sillä me olemme toinen toisemme jäseniä.
    26 ”Vihastukaa, mutta älkää syntiä tehkö.” Älkää antako auringon laskea vihanne yli,
    27 Älkääkä antako perkeleelle sijaa.

    Valhe (eli karismaattiset profetiat) on laitettava pois. Miksi korva valehtelisi nenälle – ruumishan toimii vain silloin, kun jäsenet toimivat toinen toisiaan varten. Kristittyjen on myös tarkoitus elää ihan normaalia elämää, eikä vain soukata ja lillua jossain lämpimässä ilmapiirissä, niinkuin jotkut karismaatikot ajatteletvat. Tämä tarkoittaa, että sitten tulee myös vastaan normaaliin elämään kuuluvia tilanteita, eli ihmisten välisiä riitoja, joissa on ihan luvallista suuttua. Silloin on kuitenkin annettava anteeksi ja jatkettava elämää.

    28 Joka on varastanut, älköön enää varastako, vaan tehköön ennemmin työtä ja toimittakoon käsillään sitä, mikä hyvää on, että hänellä olisi, mitä antaa tarvitsevalle.

    Muistathan, että Raamattu erottelee syntejä pienempiin ja suurempiin synteihin? Murhasta annettiin aina kuolemanrangaistus. Aviorikoksesta sai myös antaa, sekä väärin profetoinnista. Varkaudesta taas ei saanut rangaista kuolemalla, vaan varkaan piti korvata tekonsa. Karismaattisuudessa tämä on järjestys on kieroutunut: väärin profetoimiseen kannustetaan, mutta kokeilepa varastaa samassa seurakunnassa kolehtihaavi ja juosta pakoon. Tähän pienempään syntiin suhtaudutaan todennäköisesti ankarasti heti sen perään, kun suurempaan syntiin on kannustettu.

    Joka on elättänyt itsensä synninteolla, voi kouluttautua vaikka hätäkeskuspäivystäjäksi ja elättää itsensä tehden hyvää. Hyvä vinkki muuten myös pakanoille!

    29 Mikään rietas puhe älköön suustanne lähtekö, vaan ainoastaan sellainen, mikä on rakentavaista ja tarpeellista ja on mieluista niille, jotka kuulevat.

    Ylläolevasta jakeesta oikein huokuu se, miten hurmoskielet oli Paavalille täysin vieras ilmiö. En edes kommentoi sitä sen enempää, vaan voit itse tuijottaa sitä kunnes ymmärrät. Siinä se lukee, anna mennä!

    30 Älkääkä saattako murheelliseksi Jumalan Pyhää Henkeä, joka on teille annettu sinetiksi lunastuksen päivään saakka.
    31 Kaikki katkeruus ja kiivastus ja viha ja huuto ja herjaus, kaikki pahuus olkoon kaukana teistä.
    32 Olkaa sen sijaan toisianne kohtaan ystävällisiä, hyväsydämisiä, anteeksiantavaisia toinen toisellenne, niinkuin Jumalakin on Kristuksessa teille anteeksi antanut.

    Pyhän Hengen murehduttamisesta puhutaan keskellä moraalisia ohjeita. Liian monesti on tullut vastaan tilaneteita, jossa oppikysymykset on yritetty vaientaa varoittamalla, että ne saattavat olla Pyhän Hengen pilkkaa. Mutta ei, eivät ne ole, eikä opista keskustelu myöskään murehduta Pyhää Henkeä. Moraaliton ja paha elämä on se asia, jonka Henki on ilmoittanut aiheuttavan itselleen harmia.

    Myös Pyhän Hengen pilkalle on olemassa konteksti. Mitäs jos lukisit seuraavaksi Matteuksen luvun 12 kokonaan, sillä sieltähän se selviää.

    Spoiler: kysymysten kysyminen 1900 -luvulla perustetun lahkon opista ei ole se, mistä Jeesus siinä varoittaa.

    , , , , ,